Lukijalta: Liikennesuunnitelman aikalisä on perusteltu: epälooginen keskustakehä kuuluu toissijaisiin kehityshankkeisiin kuten ällistyttävä älypyörätiekin

Harri Seppä

Kaupungin viranomaiset ovat vuosikymmeniä kehittäneet Lahden keskustaa. Ajankohtaisinta tällä hetkellä tuntuu olevan Liisu-suunnitelman saattaminen loppuun. Suunnitelman keskeisin tavoite on saada autoliikenteen painopiste Vesijärvenkadulta voimakkaammin Mannerheiminkadulle sekä Vuoksenkadulle rakennettavaan uuteen liittymään. Nämä mainitut kadut jatkuvat edelleen Lahdenkadulle.

Tavoitteen toteutuessa ajelisimme entistä kauempana nykyisestä keskustasta. Meille on kerrottu ainakin 12.11.2020 ilmestyneessä Etelä-Suomen Sanomissa, että Liisu-suunnitelman vahvistaminen on jo tälläkin hetkellä muutaman vuoden myöhässä. Samassa artikkelissa kerrotaan, että selvitysten tekoon on käytetty paljon aikaa ja että yrittäjien kanssa on tehty todella tiivistä yhteistyötä. Yrittäjät kyllä itse kertovat aivan muuta.

Etelälahtelaisena olen voinut murheellisena seurata täysin ylimitoitettua ja mahdollisesti kehnosti suunniteltua älypyörätien rakentamista. Rahaa tuntuu riittävän virheiden tekoon ja niiden välttämättömään korjaamiseen. Päätelmä perustuu näkemääni tilanteeseen, jossa jo rakennettu osio purettiin ja rakennettiin uudelleen.

Mielestäni teknisen ja ympäristölautakunnan taannoinen päätös ottaa vuoden aikalisä Liisu-hankkeen osalta on enemmän kuin perusteltu.

Viimeistään nyt on syytä miettiä, mikä yleensäkin tekee kaupunkikeskustasta vetovoimaisen. Tavallinen ihminen haluaa nähdä ja tavata runsaslukuisesti lajinsa edustajia siistissä ja hyvin valaistussa ympäristössä. Ihmisiä kiinnostavat toistensa lisäksi kaupat, putiikit, kahvilat, ravintolat, pikaruokapaikat ja erilaiset palvelupisteet.

Keskustan kehittäminen pitäisi tarkoittaa elinvoimaisuuden lisäämistä eikä sen vähentämistä. Eikö kukaan päättäjistä ymmärrä sitäkään, että liikennejärjestelyt ovat vallitsevassa taloudellisissa haasteissa toissijaisia toimia.

Toivon, että päättäjämme keskittyisivät turvaamaan työpaikat, terveyden ja riittävän koulutuksen eikä näitä kalliita infra-ratkaisuita.

Olemme todennäköisesti siirtyneet pysyvästi ajanjaksoon, jolloin julkiset varat eivät enää riitä ainakaan syrjäytyneiden ja heikompiosaisten ongelmien nykytasoiseen hoitoon. Tässä kehitysvaiheessa julkista valtaa käyttävien kuten virkamiestemme ja valitsemiemme poliitikkojen tulisi osoittaa erityistä vastuuntuntoa päätöksenteossa.

Epälooginen keskustakehä kuuluu toissijaisiin kehityshankkeisiin kuten tuo ällistyttävä älypyörätiekin. Tavallisena kansalaisena odotan, että päättäjät aivan ensimmäiseksi palauttaisivat ajatteluunsa, mitkä toimet ovat pakollisia ja mitkä harkinnanvaraisia.

Toisinaan tuntuu, että tietyt puolueet ovat todenneet omaavansa ylivoimaisen kyvyn ja älyn määrittää, mikä on tarpeellista kansalaiselle ja mikä taasen ei ollenkaan sovi kansalle. Taannoin merkittävä joukko valtakunnan tason poliitikkoja yritti suojella kansaa alkoholin kiroilta. Voimakkaalla kampanjoinnilla yritettiin kieltää A-olut ruokakauppojen hyllyvalikoimasta. Arveltiin alkoholisoitumisen lisääntyvän – eipä tainnut lisääntyä.

Vastaava asenne on pesiytynyt myös kunnalliseen päätöksentekoon. Asenne johtaa herkästi holhoamiseen. Emme todellakaan ole holhoamisen tarpeessa.

Toivon, että päättäjämme keskittyisivät jatkossa turvaamaan meille työpaikat, terveyden ja riittävän koulutuksen eikä näitä suunnattoman kalliita infra-ratkaisuita, joiden tarpeellisuuskin on jo lähtökohtaisesti kyseenalainen.

Kirjoittaja on kiinteistöneuvos.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.