Lukijalta: Vesijärvenkadun turhan läpiajon vähentäminen on Liisun päätavoitteita, jotka lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä ja edistävät asumisterveyttä

Riina Puusaari

Viime kuukaudet on niin somessa kuin lehtien palstoilla käyty kiivasta keskustelua Lahden keskustan liikenne- ja liikkumissuunnitelma LIISU2030:sta. Suunnitelmaan liittyen tietoa ja tausta-aineistoa on poikkeuksellisen paljon saatavilla, mutta valitettavan moni näyttää perustavan mielipiteensä Liisusta puhtaasti mutuun eikä tietoon.

Lahden strategisena tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2025. Valtion vastaava tavoitevuosi on 2035. Nyt kun olemme Lahdessa lopettaneet kivihiilen käytön kaukolämmön tuotannossa, on suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde liikenne. Edellä mainittujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, mutta niissä onnistuminen vaatii merkittäviä muutoksia liikenneinfraan ja liikkumistapoihin ja -tottumuksiin.

Kestävän liikkumisen edistäminen ei ole pelkästään Lahden kaupungin tavoite. Liikenne- ja viestintäministeriö laati jo Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, jonka tavoitteena on lisätä pyöräilyn ja kävelyn osuutta 30 prosenttiin kaikesta liikenteestä kunnissa ja kaupungeissa. Kestävän liikkumisen edistäminen on mukana myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa.

Lahden keskustan Liisu-suunnitelmasta luvassa tiukka poliittinen vääntö – "Toivoisin, että joku ratkaisu löytyisi", sanoo vaa'ankieliasemassa oleva kaupunginhallituksen jäsen

Yhtenä Liisu-suunnitelman päätavoitteista on vähentää turhaa läpiajoa Vesijärvenkadulla. Muutokset lisäävät liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä, mutta ovat tärkeitä myös asumisterveyden kannalta. Jatkuva melusaaste ja pienhiukkaspäästöt aiheuttavat tutkitusti monenlaisia terveyshaittoja ja ennenaikaisia kuolemia.

Näiden haittojen vähentämiseen ei auta liikenteen sähköistyminen, sillä pienhiukkaspäästöjä tulee pakokaasujen lisäksi kadun pinnasta. Kun liikennemäärät kasvavat, myös katupölyn määrä kasvaa.

Liikennemallinnusten mukaan Liisun mukaiset liikennejärjestelyt tulevat toimimaan. Suunnitelman tavoitteena onkin yhtäältä hajauttaa liikennevirtoja keskustan kehälle sekä lisätä jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vetovoimaa, jotta yhä suurempi joukko lahtelaisista saadaan tulevaisuudessa liikkumaan kestävästi.

2011 valtuusto päätti toteuttaa keskustan kehän, matkakeskuksen, toriparkin ja laajan kävelykeskustan. Tätä päätöstä ei ole kumottu.

Liisua vastustavien puheista huokuu vanhakantaisen autoyhteiskunnan ihannointi, pelko muutoksesta ja tietämättömyys suunnitelman sisällöstä. Pelko oman elinympäristön muutoksista on ymmärrettävää, koska se tarkoittaa omien liikkumistottumusten tarkastelua.

Erikoiseksi keskustelun tekee mielestäni se, että tätä samaa vääntöä on käyty ainakin vuodesta 2011 asti, jolloin valtuusto päätti toteuttaa muun muassa keskustan kehän, matkakeskuksen, toriparkin ja laajan kävelykeskustan. Missään vaiheessa tätä päätöstä ei ole kumottu. Sen toteuttaminen vain vesittyi seuraavalla valtuustokaudella, ja se on suuri harmi.

Pyrin valtuutettuna tekemään päätöksiä faktoihin perustuen ja katsomaan kaupungin etua pitkällä aikajänteellä. Toivon, että Liisu tuodaan istuvan valtuuston päätettäväksi eikä siitä tehdä ensi kevään vaaliteemaa, onhan suunnitelma tämän valtuuston päättämän strategian mukainen ja siinä esitellyt liikenteelliset tavoitteet osa hakemusta, jolla Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -kisa voitettiin.

Kirjoittaja on Lahden kaupunginvaltuutettu (vihr.), Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu