Markus Pirttijoen Esalainen: Viking Malt todisti, miksi perheyhtiöt ovat tärkeitä

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Mitä siitä saadaan, kun yhdistetään lahtelainen pohjavesi, päijäthämäläinen ohranviljelijä, piakkoin valmistuva eteläinen kehätie ja vuosisatainen perinneosaaminen? Siitä saadaan 90 miljoonan euron investointi.

Uutinen oli iso. Viking Malt olisi yhtä hyvin voinut ilmoittaa, että se vetäytyy Lahdesta ja keskittää toimintansa jollekin toisista mallastamoistaan Ruotsissa, Tanskassa, Liettuassa tai Puolassa. Näitäkin on nähty. Scania tuoreimpana.

Harva tietää, kuinka iso merkitys pelkästään juomateollisuudella on Päijät-Hämeelle. Täkäläinen olut- ja juomaketju työllistää noin 450 sopimusviljelijää, jotka toimittavat vuosittain 100 000 tonnia mallasohraa Viking Maltille.

Kun ohra siirtyy mallastamoon ja siitä eteenpäin, syntyy 1 000 työpaikkaa lisää. Ketju elättää panimoita, tislaamon, uutetehtaan, sahdintekijät, kauppaa, ravintoloita, baareja, pubeja, Alkoa, leipomoita ja pitkän jonon rekkakuskeja. Päijät-Häme on poikkeuksellinen toimintaympäristö. Yhdellä voi olla pellot, toisella jalostajat ja kolmannella vettä. Täällä ovat ne kaikki.

Lisäksi volyymibisneksessä tärkeä logistiikka on hoidettu mallikkaasti. Viking Maltin investointi kohdistuu Pippo-Kujalan teollisuusalueelle siksi, että sen vieritse kulkee eteläinen kehätie. Mallastamo on ensimmäinen iso investointi, jonka satojen miljoonien tiehanke tuo tullessaan. Ei ihme, että keskiviikkona kaupunginjohtajaa hymyilytti.

Viking Maltin investointi oli mainio näpäytys Itärata-haihattelijoille. Yhtään raidetta ei rakenneta Suomeen, jos elinkeinoelämä ei sitä tue. Viking Maltin mallastamo tarkoittaa sitä, että Lahden ja Kouvolan välinen ratayhteys pysyy tärkeänä. Oma pistoraide takaa mallastamolle suoran yhteyden Olville Iisalmeen ja Venäjän panimoihin. Lahden ja Kouvolan väli ei ole niiden intresseissä, jotka haaveilevat uudesta Itäradasta. Ensimmäiseen löytyi kuitenkin teollinen peruste, löytyykö toiseen?

Mallastamoinvestointi sai hyvän jatko-osan jo samana keskiviikkoiltana, kun lahtelainen Teerenpeli valittiin arvostetussa kilpailussa maailman parhaaksi tislaamoksi.

Hyvää uutista pukkasi siihen tahtiin, että ne olisivat saattaneet ylittää uutiskynnyksen myös etelän mediassa, jos olisivat sopineet viitekehykseen. Tässäpä esimerkkejä, joiden avulla Lahdellekin voi rakentaa positiivisen mainekuvan. Yksi tarina kerrallaan.

Investointi on, kuten todettua, usean asian summa. Ympäristötekijöiden lisäksi energian hinta, työvoimakustannukset, osaavan työvoiman saatavuus, poliittinen vakaus ja ekologisuus ovat seikkoja, joita kaikissa tehdasinvestoinneissa mietitään.

Lahti ei varmasti ollut esimerkiksi kustannuksiltaan halvin verrokkimaihin nähden, ja sijoittumispäätöstä edelsivätkin vuosien neuvottelut. Tässä tapauksessa tarvittiin yksi ylimääräinen muuttuja.

Viking Maltin suurin omistaja on lahtelainen Polttimo, viidennen polven perheyritys. Se teki päätökset. Päijät-Hämeessä tällaisia perheyrityksiä on enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Niistä on syytä pitää kynsin hampain kiinni.

Perheyhtiön taulukkolaskentaohjelmassa on oma rivinsä myös kotiseuturakkaudelle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu