Pääkirjoitus: Kohu pyörii edelleen Huoltovarmuuskeskuksen ympärillä, vaikka vastuullisia voisi etsiä ylempää

HVK:n keväiset maskikaupat noteerattiin pienesti tuoreessa raportissa. Vastuissa riittäisi vielä tutkittavaa. Katja Luoma

Torstaina esiteltiin suomalaista huoltovarmuutta arvioineen Huoltovarmuusneuvoston raportti. Siinä nostettiin esiin useita puutteita normaaliolojen varautumisessa ja kriisin aikana toimimisessa. Maskeja ja muita varusteita ei ollut varastoitu riittävästi. Varusteiden hankinnassa ei turvauduttu elinkeinoelämän kädenojennukseen, vaikka sitä tarjottiin. Myös yksityisen sektorin testaus- ja jäljityskapasiteettia olisi voitu hyödyntää paremmin.

Huoltovarmuusneuvosto on valtioneuvoston asettama toimielin, johon kuuluu 24 jäsentä suomalaisesta elinkeinoelämästä, työmarkkinajärjestöistä, eri ministeriöistä, Ely-keskuksesta, puolustusvoimista ja Suomen Pankista.

Raportin tulos ei ollut yllätys. Ongelmat olivat nähtävillä jo keväällä. Kaoottiseksi yltynyt toiminta kulminoitui siihen, kun Huoltovarmuuskeskus tilasi maskit liikemies Onni Sarmasteelta ja kauneusalan yrittäjältä Tiina Jylhältä. Miljoonakaupoilla hankittiin maskeja, joista ainakin osa oli kelvottomia siihen tarkoitukseen, johon niitä piti käyttää. Seurasi kohu, jonka päätteeksi kaksi johtajaa sai potkut.

Kuka määräsi HVK:lle erityistehtävät suojainhankinnoissa?

Vaikka Huoltovarmuuskeskuksen toiminta sai keväällä valtavasti huomiota osakseen, raportti kiinnittää tähän huomiota hyvin vähän. Sen sijaan raportti korostaa sitä, että Huoltovarmuuskeskus suoritti lakisääteisiä tehtäviään ammattitaitoisesti läpi kevään ensimmäisen korona-aallon. Esimerkkinä mainitaan suomalaiselle huoltovarmuudelle elintärkeiden merikuljetusten turvaaminen matkustajalauttojen liikennöintiä tukemalla. Varmasti näin.

Raportissa myös todettiin, että "Koronakriisissä HVK:n asemaa kuitenkin näyttivät vaikeuttavan tulkinnanvaraisuus sille kuuluvasta operatiivisesta valmiusroolista samoin kuin keskukselle annetut poikkeukselliset erityistehtävät suojainhankinnan osalta."

Raportin vastaanottanut työministeri Tuula Haatainen (sd.) aikoi teettää selvityksen myös Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta. Liekö niin, että neuvosto ei puuttunut raportissaan HVK:n toimintaan riittävästi? Varmaakin aiheellinen jatko. Yhtä aiheellista olisi avata ja jatkaa edellä mainittua raportin sitaattia.

Miksi HVK:n rooli oli tulkinnanvarainen? Kuka sille antoi poikkeukselliset erityistehtävät suojainhankinnoissa? Miksi vastuunkantajia ei haettu HVK:n yläpuolelta vaan toimitusjohtaja oli se, joka heitettiin bussin alle? Sellainen raportti olisi mielenkiintoista lukea. Vaan se ei taida olla ainakaan asiassa vastuullisen työ- ja elinkeinoministeriön intressissä.

Kommentoi