Lukijalta: Filippiiniläisiä hoitajia tarvitaan - niin tarvitaan myös suomalaiset alalla pitävää vetovoimaa ja koulutuksen lisäämistä, kun hoitajamitoitus muuttuu ja ikäluokat pienenevät

Pentti Rauhala

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suunnitelma rekrytoida filippiiniläisiä sairaanhoitajia on herättänyt vilkasta keskustelua Etelä-Suomen Sanomissa.

Toimin Laurea-ammattikorkeakoulun rehtorina vuonna 2008, kun ammattikorkeakoulu käynnisti Valviran erikoisluvalla yhteistyössä Opteamin, HUS:n ja TaYS:n kanssa koulutushankkeen, jossa 25 filippiiniläistä sairaanhoitajaa pätevöitettiin EU-kelpoisiksi sairaanhoitajiksi antamalla heille ammattikorkeakoulussa 1–1,5 vuoden mittainen, suomen kielellä tapahtunut koulutus. Tutkinnossa luettiin hyväksi Filippiineillä hoitajakoulutuksessa suoritetut opinnot soveltuvin osin.

Tehyn edustajat kiinnittivät kirjoituksessaan ( ESS 15.11.) runsaasti huomiota rekrytointiprosessin eettisyyteen ja Filippiinien korruptioon. Laurean hankkeessa osanottajat valittiin normaaleilla Laurean valintakokeilla Filippiineillä. Ennen Suomeen tuloa heiltä edellytettiin neljän vuoden työkokemusta ulkomailla ja puolen vuoden suomen kielen opiskelua, jonka järjesti Opteam. Valinnasta päätti normaaliin tapaan Laurea, joten ainakaan tähän vaiheeseen ei korruptio ulottunut.

Tehyn edustajat väittävät, että Filippiineillä on huutava pula hoitajista. Nykytilannetta en tiedä, mutta ainakin ennen Filippiineillä koulutettiin tietoisesti hoitajia yli oman tarpeen työskentelemään ulkomailla. Tarkoituksena oli, että he tuovat köyhään maahan vientituloon rinnastettavaa tuloa avustaessaan kotimaassa olevia perheitään. Tätä näkökulmaa ei voine pitää epäeettisenä, vaan molemminpuolisena hyötynä.

Laureassa koulutetut hoitajat kävivät heti töissä leikkaussali- ja vuodeosastoilla HUS:ssa opintojensa ohella. Pätevöidyttyään he sijoittuivat erikoissairaanhoidon tehtäviin. Nyt noin kymmenen vuoden jälkeen 25 koulutetusta työskentelee 15 edelleen Suomessa. Hankkeesta löytyy vuonna 2014 julkaistu raportti Mabyhau Laurea Laurean julkaisusarjasta. Laurean hanketta seurattiin tiiviisti julkisuudessa, mutta mitään negatiivista siitä ei kuulunut.

On perustelua, että Tehy on huolissaan alan työoloista ja vetovoimasta. Kannattaisi kuitenkin pohtia, mitä uudet hoitajamitoitukset ja saman aikaan pienenevät kotimaiset ikäluokat merkitsevät työvoiman saantimahdollisuuksien kannalta. Tässä haasteessa tarvitaan niin vetovoimatekijöitä, jotka auttavat pysymään alalla, kuin koulutuksen lisäämistä, kotimaisen vetovoiman ylläpitämistä ja ulkomaista työvoimaa.

Kirjoittaja on lahtelainen.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut