Lukijalta: Puolustusvoimat – miljardeilla korkealle ja kovaa?

Timo Räsänen

ESS:n Vierailija-kirjoituksessaan (4.11.2020) professori Heikki Hiilamo esitti kysymyksen vielä käytössä olevien Hornetien kustannuksista. Aiemmin samaa kysymystä käsitteli toimittaja Juha Honkonen (ESS Näkökulma 19.5.2020).

Hornet-hanke valmisteltiin salassa ja toteutettiin 1990-luvulla. Silloisen puolustusministeri Elisabeth Rehnin muistelmien mukaan päätös tehtiin pienessä sisäpiirissä ja hallituksessa yhden päivän aikataululla.

Tuolloin Hornetien (67 kpl) hankintahinnaksi ilmoitettiin noin kymmenen miljardia markkaa. Lisäksi 30 vuoden käyttökustannukset arvioitiin noin kuudeksi miljardiksi markaksi. Todellisuudessa jo tuolloin ilmavoimien miljardiluokan hankkeen kustannukset paisuivat ja veivät mahdollisuudet kehittää puolustusvoimia muilla alueilla.

Eversti Ahti Lapin muistelmien mukaan Hornet-hankinnan vaikutukset olivat katastrofaaliset. Rahaa ei riittänyt jääkäriprikaatien varustamiseen eikä ilmatorjuntaohjuksiin.

On enemmän kuin arveluttavaa, että entinen ilmavoimien suunnittelupäällikkö, nykyinen Karjalan lennoston komentaja eversti Aki Puustinen suhtautuu ylimielisesti professori Hiilamon tiedusteluun Hornet-kustannusten vertailukelpoisuudesta. Aikanaan valtioneuvostolle ilmoitettu kustannus on jo nyt kaksinkertaistunut.

Outoa on myös, että puolustusvoimat samaan aikaan hävittäjähankkeen kanssa valmistelee hankintaa uudesta ilmatorjunnan ohjusjärjestelmästä. Maavoimien esikunnasta, ilmatorjunnan tarkastajan eversti Mikko Mäntynen ilmoittaa, että tämänkään hankkeen kustannusvaikutuksia ei paljasteta (ESS 29.10.2020).

Voittaja on kuitenkin aina sotateollisuus, joka tuplaa lukemat.

Ilmavoimat ja maavoimat taistelevat samalla teemalla, ”korkealle ja kovaa”. Historia näyttäisi toistavan itseään. Käynnissä olevia ”salaisia” hankkeita hierotaan kabineteissa pienen piirin pyörittäessä onnenpyörää. Onnenpyörän lohkoissa on merkattuina hävittäjien ja ohjusten kappalemääriä, hankintahintoja ja käyttökustannuksia. Voittaja on kuitenkin aina sotateollisuus, joka tuplaa lukemat.

Tällä hetkellä selvitäkseen yhteiskuntamme toiminnoista Suomi joutuu ottamaan lisävelkaa miljardeja euroja. Siksi valtaosa suomalaisista kyseenalaistaa sotakone-hankinnat.

Suomen maanpuolustuksen uskottavuutta ja tehokkuutta voidaan pitkällä tähtäimellä kehittää kokonaisuutena. Tähän löytyy sekä sotilaallisia että rauhanomaisia keinoja.

Kirjoittaja on reservin upseeri.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut