Lukijalta: Hyvinvointiyhtymä kutoo hölmöläisten peittoa – miksi halutaan sijoittaa valtavia summia epäeettiseen rekrytointiin, mutta ei alan työolojen parantamiseen?

Millariikka Rytkönen, Vappu Okkeri

Etelä-Suomen Sanomissa kerrottiin (11.11.2020) Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän rekrytoivan filippiiniläisiä sairaanhoitajia paikkaamaan työvoimapulaa. Haluamme nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ulkomailta rekrytointeihin liittyvät merkittävät eettiset ongelmat ja ihmisoikeuskysymykset.

Korruptio on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma Filippiineillä, ja se on vahvasti pesiytynyt myös sairaanhoitajien rekrytointiin ulkomaille. Ensinnäkin rekrytointiprosessin läpinäkyvyydestä on aivan turha puhua: kukaan Suomessa ei voi taata, että rekrytointiprosessi olisi sujunut lain mukaisesti. Filippiineiltä lähtijöitä on vaadittu allekirjoittamaan sopimuksia, joilla heidät pakkositoutetaan sopimussakon uhalla asumaan ja työskentelemään useita vuosia Suomessa tai heiltä on peritty laittomia rekrytointimaksuja.

On hurskastelua väittää, että Päijät-Häme tai kukaan muukaan työnantaja voisi auditoida ja valvoa rekrytointiprosessia.

Ulkomailla suoritetut tutkinnot eivät sellaisenaan kelpaa Suomessa, joten sairaanhoitaja päätyy työskentelemään Suomessa ensin hoiva-avustajana. Tyypillisesti sairaanhoitaja oppisopimuskoulutetaan lähihoitajaksi. Kyseessä on koulutushukka.

Eettisen rekrytoinnin pelisääntöjen mukaan työntekijällä on oltava käytössään oikeat tiedot työtehtävistä, palkasta ja ostovoimasta. Tehyn tietoon on tullut viitteitä siitä, että kaikille rekrytoitaville hoitajille nämä perusteet eivät ole olleet selvillä. Filippiiniläiset sairaanhoitajat lähettävät ulkomailta rahaa kotiin ja kustantavat niin omien kuin sukulaistensa lasten koulutuksen ja terveydenhoidon. Äidit työskentelevät kaukana kotoaan ja lapsistaan, tapaamisia on harvoin ja ikävä kova.

Perheenyhdistämisen toimeentulovaatimuksia on Suomessa kiristetty. Hoiva-avustajan tai lähihoitajan palkalla perheen yhdistämisestä voi vain haaveilla. Perheenyhdistämisen mahdottomuus on ihmisoikeusongelma, eikä perheestä erossa olo edistä kotoutumista.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta tällöin on noudatettava eettisiä periaatteita eikä saa syntyä kaksia työmarkkinoita.

Filippiinien julkisessa terveydenhuollossa on huutava pula vakituisista työntekijöistä. Maasta lähtee joka päivä tuhansia koulutettuja työntekijöitä ulkomaille. Syyt lähtöön ovat taloudelliset. Köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on edelleen yli 20 prosenttia väestöstä.

Voi vain ihmetellä, miksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on valmis sijoittamaan valtavia summia epäeettiseen rekrytointiin sen sijaan, että korjaisi sote-alan työolot ja loisi hyvinvoivia vetovoimaisia työpaikkoja. Niin kauan kuin sote-alan palkat ja työolot ovat retuperällä, alan vaihto lisääntyy ja alalta lähtijöitä joudutaan korvamaan eli sote-alalla kudotaan hölmöläisen peittoa.

Tehyn kanta on, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta tällöin on noudatettava eettisiä periaatteita eikä saa syntyä kaksia työmarkkinoita. Lisäksi Suomessa on saatava kuntoon käytäntö, jonka avulla ulkomailla hankittu sosiaali- ja terveysalan tutkinto voidaan tunnistaa.

Rytkönen on Tehyn puheenjohtaja ja Okkeri johtava lakimies.

Kommentoi