Markus Pirttijoen Esalainen: Kehätie on torso ilman poikittaisia valtateitä

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Turha väittää, että Hämeessä oltaisiin hitaita. Lahden eteläinen kehätie alkaa olla viimeisiä kaistaviivoja vaille valmis. Vuosi aikataulustaan edellä ja 275 miljoonan euron budjetissa pysyen.

Ideasta toteutukseen toki meni aikaa noin 50 vuotta. Tiehankkeet ovat asioita, jotka säilötään kuin muikut purkkiin ja otetaan sieltä esiin sopivalla hetkellä. Tiehankkeiden muikkupurkki on Väylävirasto, josta suunnitelmat kaivetaan esiin, kun hallitus jakaa siltarumpurahaa omille alueilleen.

Etsikkoaika Eteläiselle kehätielle syntyi Sipilän hallituksessa, kun se työllistämistoimina käynnisti isoja tiehankkeita vuonna 2016. Pohjoisen miehenä pääministeri itse sai sormenjälkensä Oulun ja Kemin välisen Valtatie 4:n perusparannukseen. Keskusta tarvitsi pohjoisen tiehankkeelle tulitukea kokoomukselta, joka lobbasi aktiivisesti Lahden kehätietä. Muun muassa Kalle Jokisen ja Sanni Grahn-Laasosen nimet ovat olleet tässä yhteydessä esillä.

Kenties hollolalainen ministeri Juha Rehulakin oli samassa ministeriryhmässä sopivalla kuiskutteluetäisyydellä keskustan puheenjohtajaan. Kolmas hallituspuolue perussuomalaiset näki niin ikään Lahden eteläisessä kehätiessä järkeä. Siihen riitti kouvolalaisen työministerin Jari Lindströmin sana ja Kimolan kanava.

Kun Kuopion pohjoispuolella toteutettiin massiivinen siltaremontti Kallaveden yli, liikenneministerinä istui keskustalainen savolainen Anu Vehviläinen. Kokoomusta ei ollut vaikea taivutella mukaan, sillä puolueen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Jyrki Kataisen matka kotipuoleen Siilinjärvelle helpottui huomattavasti, kun ei tarvinnut enää odotella nostosillan laskeutumista.

Homman nimi on siis se, että budjettiriihessä käydään kauppaa. Jos te haluatte, että me tuemme teitä, teidän pitää tukea meitä.

Jos keskusta haluaa, että kokoomus tukee heitä moottoritien rakentamisessa Oulusta Kemiin, keskustan pitää tukea kokoomusta jossakin sopivassa eteläsuomalaisessa tiehankkeessa. Vuonna 2016 tuohon saumaan Väyläviraston muikkupurkista löytyi päällimmäisenä Lahden Eteläinen kehätie.

Se tässä siltarumpumallissa tuppaa olemaan huonoa, että jopa satojen miljoonien investoinnit jäävät torsoiksi, jos seuraava hallitus osoittaa uudet tierahat jonnekin ihan muualle.

Olisi hölmöläisten hommaa, että Helsingistä rakennettaisiin Porvoon kautta junaraide Kouvolaan, kun Lahden oikorata kiiltelee vielä uutuuttaan. Aiempi investointi menettää merkitystään, jos uusi ei ota sitä huomioon. Tiehankkeita pitäisi rakentaa kuin pyramidia. Alempi kivi tukee ylempää.

Lahden kehätiestäkään ei ole hyötyä, jos väylää ei paranneta sekä itään että länteen. Valtatie 12 Nastolasta itään on itsestään selvä kehityskohde. Ja sitä on myös vähemmälle huomiolle jäänyt Tammelasta Hollolaan aivan kehätien juurelle ulottuva Kantatie 54. On ollut puhetta, että se muutettaisiin valtatieksi. Väylävirasto on noteerannut nämä järkevät puheet.

Nopein reitti raskaalle liikenteelle Turusta Pietariin kulkisi sen jälkeen Riihimäen ja Lahden eteläisen kehätien kautta eikä pääkaupunkiseudun läpi, jossa tientukkoja riittää muutenkin.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.