Chiméne Bavardin Esalainen: Mitä kaikkea toimittajalle kannattaa kertoa? "Älä sitten tätä laita lehteen" on yksi juttukeikkojen yleisimmistä lauseista

Chiméne Bavard

Eräässä aikakauslehdessä työskentelevä toimittajakaverini sai hiljattain erikoisen sähköpostin. Pari päivää aikaisemmin haastateltu ihminen oli ymmärtänyt täysin väärin, mitä tarkoittaa jutun tarkistaminen ennakkoon. Hän oli päättänyt kirjoittaa koko jutun uusiksi uudella tyylillä. Jutussa ei ollut lainkaan asiavirheitä, mutta haastateltava halusi häivyttää toimittajan käyttämät neutraalit kuvailut ja vaihtaa tilalle jotain aivan muuta.

Tietenkään muutokset eivät menneet läpi, sillä journalistista päätösvaltaa ei saa luovuttaa ulkopuolisille.

Olen itsekin törmännyt tilanteisiin, joissa saan selittää haastateltavan ja toimittajan oikeuksia. Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavan kuuluu saada tietää ennakkoon, millaisessa yhteydessä hänen sanomisiaan käytetään. Eli kärjistäen, jos sanon haastateltavalle tekeväni gallupia, hänen kommenttinsa eivät voi päätyä henkilöhaastatteluun tai toisinpäin.

Toinen helpommin unohtuva velvollisuus on kertoa haastateltavalle, missä kaikissa välineissä juttua mahdollisesti käytetään. Paikalliset uutiset harvemmin kiinnostavat muita lehtiä, mutta yleisemmät ilmiöjutut saattavat päätyä kymmeniin konsernimme julkaisuihin. Suurinta osaa haastateltavista tämä ei onneksi haittaa ollenkaan.

Jos joku läheiseni on lupautunut median haastateltavaksi, annan hänelle kolme vinkkiä. Ole rennosti oma itsesi. Yritä vastata kysymyksiin mahdollisimman konkreettisesti. Älä sano mitään, mitä et myöhemmin haluaisi lukea lehden sivuilta.

Jokainen haastattelutilanne on kutkuttava ihmisten kohtaaminen, varsinkin jos pääsee juttelemaan tuntemattoman henkilön kanssa kasvokkain. Haastattelu voi jännittää molempia, ja jäätä yritetään rikkoa erilaisin keinoin. Joskus haastateltava innostuu kertomaan toimittajalle asioita, jotka eivät liity aiheeseen tai joita hän ei ole kertonut kenellekään muulle. Kun toimittaja sitten kirjoittaa kuulemansa asiat juttuun, haastateltava on yllättynyt. En minä tarkoittanut sitä lehteen kirjoitettavaksi, on yksi tavallinen kommentti. Se tuntuu vähän hassulta, jos haastattelun tarkoituksena on selvästi ollut tehdä siitä juttu.

Vielä yleisempi on haastattelutilanteessa heitetty älä sitten tätä laita lehteen -lausahdus, jonka jälkeen haastateltava usein kertoo tapaamisen mehevimmät jutut. Harvoin nämäkään asiat ovat sellaisia, joita ei oikeasti voisi lehteen laittaa, mutta yhdessä sovittua toivetta kannattaa tietysti noudattaa.

Palataanpa vielä alussa kuvailtuun haastateltavan oikeuteen tarkastaa juttu ennen sen julkaisua. Se ei tarkoita mitään automaatiota, jonka mukaan haastateltava saa muokata jutun mieleisekseen. Tarkastamisoikeus koskee tarkalleen ottaen vain haastateltavan omia sitaatteja, mutta olen usein lähettänyt varsinkin henkilöhaastattelut kokonaan luettavaksi ja korjannut tarvittaessa asiavirheet.

Lehtityön hektisyydestä johtuen lausumien tarkastamisen täytyy tapahtua nopealla aikataululla, usein muutamien tuntien sisällä. Haastattelua ei jätetä julkaisematta vain siksi, että haastateltava ei ole ehtinyt sitä tarkastaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.