Pääkirjoitus: Hiilineutraalisuudesta Kisapuiston ikuisuushankkeen vipuvarsi

Kisapuiston aikansa elänyt pääkatsomo leimaa koko liikunta-alueen ja rakenteilla olevan naapurinsa Ranta-Kartanon ilmettä. Mirja Hussain

Täydellistä hiljaiseloa viime ajat viettänyttä lahtelaista ikuisuushanketta, Kisapuiston uutta jalkapallostadionia, ollaan taas vaihteeksi herättelemässä henkiin. Tällä kertaa melkein kirjaimellisesti, sillä tarkoitukseen yritetään valjastaa EU:n koronaelvytyspakettia, jonka miljardeista Lahtikin yrittää saada oman osansa.

EU haluaa suosia koronaelvytyksellään kestävää kehitystä edistäviä hankkeita. Lahdessa pyritään vastaamaan tähän pystyttämällä Kisapuistoon hiilineutraali jalkapallostadion täydennettynä mahdollisesti viereen rakennettavalla tekojääradalla.

EU-rahojen ohella ulkopuolista tukea saattaisi herua Euroopan jalkapalloliitolta Uefalta, joka omalta osaltaan pyrkii vauhdittamaan hiilineutraaleiden suorituspaikkojen yleistymistä.

Kisapuiston stadionin karsittu versio on myrkkyä FC Lahdelle – "Panisimme enemmän tai vähemmän lapun luukulle"

Juuri ulkopuolisen rahoituksen puute on ollut suurin este sille, ettei Kisapuiston stadionhankkeessa olla päästy puuta pidemmälle, vaikka asiaa on selvitetty jo viisi vuotta kaupungin tilakeskuksen ja toimitilayhtiö Spatiumin varsin verkkaisiksi osoittautunein voimin.

Kisapuiston stadion on tunnustettu Lahdessa laajasti tarpeelliseksi hankkeeksi. Jos ei muuten, niin alueen ränsistyneen ilmeen kirkastamiseksi. Toistaiseksi ratkaisemattomaksi ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut, miten investointi voitaisiin toteuttaa niin, että stadion täyttäisi sen käyttäjien tarpeet ja lajiliittojen odosuhdevaatimukset ilman, että käyttökulut nousisivat vuokralaisten kannalta ylivoimaisen korkeiksi.

On ymmärrettävää, että kaupunki ei nykymaailmassa halua rakentaa stadionia täysin omaan piikkiinsä. Siksi tarvitaan ulkopuolista rahaa. Ja koska yksityistä rahaa ei näytä olevan liiemmin saatavilla, katseet on käännetty EU:n ja Uefan suuntaan. Rikkana rokassa ovat myös tulot, jotka kaupunki saa Paavolan kampuksen kiinteistökaupasta.

Tukirahoilla on monta muutakin ottajaa.

Nähtäväksi jää, onko hiilineutraalisuus vipuvarsi, joka sysäisi stadionhankkeen vihdoin vauhtiin kaiken siihen uhratun vatuloinnin päätteeksi. Takeita ei ole, sillä tukirahoilla on monta muutakin ottajaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.) jaksaa silti olla toiveikas ja muistuttaa päättäjien toiveena olleen jo pitkään, että Kisapuiston kehittäminen etenisi ripeästi.

Toiveeseen on yhä helpompi yhtyä. Päättyvä jalkapallokausi vahvisti, ettei hiihtostadion luonnonnurmi kykene takaamaan kuningaslajille riittävän laadukkaita oloja kuin korkeintaan kesäkuukausina. Se on tärkeä mutta ei ainoa syy, miksi Kisapuisto ansaitsee nykyaikaisen jalkapallostadionin osana alueen kehittämistä lahtelaisten yhteisenä liikunta-alueena.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.