Lukijalta: Immilänjoen patoamisen hyöty yläjuoksulle, vahingot alajuoksulle – 1800-luvun taso tarkoittaisi virtaamaa hidastavien rakenteiden poistamista myllyllä, Arrajoen perattujen koskien ennallistamista ja Kymijoen voimaloiden purkamista

Pauli Komonen

Nastolassa sijaitsevan Immilänjoen patosuunnitelma on käynnistetty Vesijärvisäätiön ja Hämeen ely-keskuksen myötävaikutuksella ja suunnittelurahoituksella. Immilänjokea on ruopattu 1800-luvulla, mistä seurasi suuri veden pintakorkeuden vaihtelu Ruuhijärvessä ja Salajärvessä. Nyt halutaan palauttaa 1800-luvun ”luonnon vastaiset toimet” rakentamalla Immilänjokeen yksi tai kaksi patoa paikallisesta vastustuksesta huolimatta.

Asiassa on unohdettu tai jätetään huomioimatta patohankkeiden vaikutukset Immilänjoen lisäksi alapuolella olevaan Sylvöjärveen, joka on ohitettu lehtikirjoituksissa ja ilmeisesti asian valmisteluissa vain maininnalla, että padot vaikuttavat järven vedenkorkeuteen noin kuusi senttimetriä.

Kirjoituksissaan ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen on myöntänyt, että virtaama voi Immilänjoessa matalan veden aikana vähetä reilusti ja vedenpinta joessa laskea paljonkin. Sylvöjärven pinta laskee silloin tuntuvasti enemmän kuin mainitut keskiarvoiset kuusi senttiä, monia kymmeniä senttejä. Vedenkorkeuden vaihtelu on jo nykyisin noin 1,2 metrin luokkaa.

Sylvöjärvi on vesistön heikoin lenkki matalana, pitkänä ja kapeana etelä-pohjoissuuntaisena järvenä, joka saa vetensä pohjoispäästä Immilänjokea pitkin ja jonka poistovirtaus on parinsadan metrin päästä Arrajoen kautta Arrajärveen ja Kymijokeen. Muut tulovedet ovat pääasiassa pintavirtaamia.

Järven veden korkeuteen, etelä-pohjoisosien virtaamiin, veden vaihtuvuuteen ja ekologiseen tilaan eivät voi olla vaikuttamatta ne kymmenet tuhannet vesikuutiot, jotka jäävät kuivimpana kautena yläjuoksulle Ruuhijärveen ja Salajärveen nostamaan niiden vedenpintaa tavoitellulla puolella metrillä (Mäkinen, 23.9.2020, ESS).

Veden vaihtuvuus Sylvöjärven eteläosissa Uudenkylän ja Toivonojan päässä vähenee ja jää enemmälti tuulien varaan tuloveden virtaaman vähentyessä ja tulovesien kääntyessä kohti Arrajokea lähempänä järven pohjoispäätä. Sinilevän suhteen pienikin virtaamamuutos on merkittävä.

Sinilevän suhteen pienikin virtaamamuutos on merkittävä.

Järven vedenkorkeuteen vaikuttavat myös Päijänteen vesistön ja Kymijoen voimaloiden juoksutukset. Nyt pelkäänkin, että Immilänjoki patoamalla jopa kahdesta kohtaa pienentää oleellisesti Sylvöjärven tulovirtaamaa kuivimpana kautena, jolloin rannan maanomistajat ja mökkiläiset saavat katsella pakenevaa rantaviivaa ja mutaista järvenpohjaa sinilevän kukittamana.

Järvi on silloin kahdelta suunnalta kokonaan toisten armoilla. Katastrofi Sylvöjärvessä on valmis.

Pitkässä juoksussa vesistöjen vedenpintojen korkeuksiin vaikuttavat ilmastonmuutos ja maan kohoaminen. Nämä ovat kuitenkin luonnollisia tapahtumia, jotka on hyväksyttävä, myös yläjuoksun järvillä.

Lehtikirjoituksen mukaan (Nastola-Lehti 14.10.2020, ESS 24.10.2020) Vesijärvisäätiön nettisuvuilla on kysely patohankkeesta Ruuhijärven, Salajärven ja Immilänjoen rantojen omistajilta asianosaisina. Sylvöjärven rantojen omistajat ja ranta-asukkaat on sivuutettu, eivätkä paljolti ulkopaikkakuntalaisina ole edes tietoisia koko hankkeesta.

Tämä lienee tarkoituksellista. Vastaukset kyselyyn ovat mieleisiä patohankkeen valmistelun kannalta.

Patohankkeiden valmistelijat eivät voi ohittaa näitä vaikutuksista vain olan kohautuksella todeten, että toisten hyöty saattaa olla toisten kärsimys. Vesijärvisäätiön tehtävät eivät voi olla tämän kaltaisia, ja sen jälkeen vastuu siirretään aluehallintoviranomaisille byrokratian ratkaistavaksi.

Ongelmien myöhemmin ilmestyttyä on helppo sanoa, että me vain selvitimme ja valmistelimme, me emme tehneet patohankkeissa ratkaisuja, emme olleet aloitteellisia. Kuitenkin toimeen on tartuttu, ja valmistelupäätökset rahoituksineen asian viemiseksi eteenpäin on jo tehty, vaikka tieto paikallisen osakaskunnan täysin kielteisestä kannasta patohankkeeseen on olemassa. Olen tähän asti ymmärtänyt Vesijärvisäätiön tarkoitusperät toisenlaiseksi.

Ymmärrän yläjuoksun asianosaisten tarkoitusperät hyvinkin, mutta ratkaisuna en pidä sitä, että valmisteilla olevilla patotoimilla ollaan tietoisesti ja tahallisesti aiheuttamassa vahinkoa Immilänjoen ja Sylvöjärven maanomistajille ja ranta-asukkaille, joita järven pienestä koosta huolimatta on runsas määrä.

Puolitotuutena pitäisin sitä, että jos vesistöjemme tilaa on näillä toimin Immilänjoki patoamalla saatettava 1800-luvun tasolle, niin silloin Immilän myllyn kohdalla virtaamaa hidastavat vanhat betonirakenteet on poistettava, Arrajoen 1950-luvun lopulla peratut kosket saatettava entiselleen ja Kymijoen voimalat purettava. Tähän emme kai ole menossa.

Kirjoittaja on Sylvöjärven mökkiläinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut