Lukijalta: Kiertotaloutta me Hollolassakin kannatamme, mutta emme silti halua kaatopaikkaa keskelle kylää

Ilpo Pietilä

Viime keskiviikon (ESS 21.10.) lehdessä toimittajan juttu Hollolan eteläpuolelle kaavaillusta kaatopaikasta oli monelta osin paksulla värikynällä kirjoitettu.

Arvasinkin, että vaihemaakuntakaavan tullessa esille alkaa Hollolan painostaminen ja erilaisten intressitahojen kuten Lahden ja PHJ:n sekä tiettyjen maakunnallisten toimijoiden näkökulmasta vaikuttaminen.

Hollolassa suhtaudutaan erittäin kriittisesti kaatopaikan kaavailtuun sijoittamiseen aivan asutuksen ja kuntakeskuksen läheisyyteen. Kuten muun muassa hollolalaiset alansa asiantuntijat Laurila ja Lampi ovat eri kirjoituksissaan todenneet, kuntalaisten huoli on aiheellinen, eikä toimittajan aviisin painamalle vähättelylle ole mitään perustetta.

Hollolassa kuntalaiset herkistyvät, kun luetaan kaavaselostuksesta jätemääriä. Puoli miljoona tonnia maa-aineksia, joista 150 tuhatta tonnia päätyisi kasalle.

200 tuhatta tonnia lasia, betonia, tuhkaa, pilaantuneita maa-aineksia, nestemäisiä jätteitä ynnä muuta materiaalia, joista 50 tuhatta tonnia kasalle per vuosi.

Kaatopaikalle tuotaisiin, käsiteltäisiin sekä loppusijoitettaisiin myös vaarallisia jätteitä, joita sallittaisiin vuodessa 40 tuhatta tonnia.

Puheissa työpaikkojen saamisessa ei ole mitään perää, on mahdollista, että tuleva operaattori olisikin ulkomainen toimija ja halpaa työvoimaa tuotaisiin kauempaa.

Kaksi sataa tuhatta tonnia risuja ja kantoja, joista puolet kerralla kasassa, tämän lisäksi muuta materiaalia, muun muassa pellettejä ja kivihiiltä 50 tuhatta tonnia.

Tällaisten jätemäärien keskellä esimerkiksi vesienhallinta on erittäin haasteellista ja huoli koko Porvoonjoen ja varsinkin yläjuoksun vesialueen tilasta on melkoinen.

Erittäin vaikea tehtävä on myös hallita jätekasoissa tapahtuvaa palamista, luonnollisen palamisen lisäksi voivat jätekasat palaa myös liekehtien, kuten olemme vuoden aikana saaneet todeta eri puolella Suomea. Näistä paloista leviävä savu on monesti erittäin haitallista ja myrkyllistä ja leviää kauas.

Lisäksi on palojen sammutusvesien hallinta vaikeaa, Lahdessakin selvittiin kasapalosta vain jätefirman naapurin fiksuuden ansiosta.

Kaavailtu alue on myös erittäin korkealla, melkein sadassa metrissä. Louhintaurakkaa olisi tiedossa vuosikymmeniksi. Se tietää valtavia pöly- ja meluhaittoja.

Toteutuessaan kaatopaikka tekisi eteläisen Hollolan seudusta louhinta- ja jätehelvetin vuosikymmeniksi. Logistiikkakeskuksesta ei kannata puhua tässä yhteydessä mitään, koska aikoinaan pikavauhtia Ristolan poikien suunnittelema hanke on osoittautunut mahdottomaksi toteuttaa.

Raskas liikenne kehätiellä lisääntyisi merkittävästi, noin kolmanneksella, tietäisi rekkarallia päivin ja öin. Melkoinen osa kuljetuksista sisältäisi myös vaarallisia jätteitä.

Kaatopaikalle tulisi jätteitä myös kauempaa, koska lupamäärät ovat niin valtavat ja ehdot sen sallivat. Tämä johtaisi myös siihen, että kaikilla alueelle johtavilla teillä vaarallisten kuljetusten määrä kasvaisi huomattavasti.

Puheissa työpaikkojen saamisessa ei ole mitään perää, on mahdollista, että tuleva operaattori olisikin ulkomainen toimija ja halpaa työvoimaa tuotaisiin kauempaa. Jo nytkin paikalliset murskausyrittäjät ovat huolissaan kaavaillusta paikallisesta isosta toimijasta, varmoista työpaikoista ei voi eikä pidä haaveilla.

Me hollolalaiset haluaisimme uuden kehätien varrelle korkeaa teknologiaa ja osaamista hyödyntäviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta näistä on turha haaveilla, jos alueella on keskeisenä toimijana jätteenkäsittely raskaasti kuormittavalla ja vaarallisella liikenteellään.

Kaatopaikka estää myös kehätien varren muun kehittämisen muun muassa asutukseen ja yritystoimintaan.

Kiertotaloutta me Hollolassakin kannatamme, mutta emme silti halua kaatopaikkaa keskelle kylää!

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.