Lukijalta: Luottamus hyvä, kontrolli parempi? Uutta pormestarimallia ei tarvita, koska Lahdessa toimii jo niin sanottu burgermeister-malli

Antti Laaksonen

Lahden kaupungin pormestarimalli variaatioineen jäänee toteuttamatta puolueitten viimeisimpien kannanottojen perusteella. Kokoomuksella on omat poliittiset syynsä hylätä malli, koska nykykannatus ei riittäne kilpailemaan ykköspaikasta. Demarit hylännevät sen siksi, että ei ole riittävää laajaa konsensusta valtuustossa hyväksyä malli.

Olisikin ehkä vaikeaa, lähes mahdotonta löytää suurella enemmistöllä henkilö, joka tiedollisesti, taidollisesti ja koulutuksellisesti olisi kelpo pormestarin tehtävään. Siis uutta mallia ei tule. Se on hyvä, koska Lahden kunnallishallinnossahan toimii tällä hetkellä käytännössä jo niin sanottu burgermeister-malli.

Tässä mallissa kolme kaupunginhallituksen jäsentä, poliittisesti jaetuilla mandaateilla, hoitavat lähes päätoimisesti 5 000 tai 2 500 euron kuukausikorvauksella kaupungin asioita kehittäen, valvoen ja valmistellen päätöksiä ja toimintoja. Tämän hallintomallin vuosikustannukset ovat 120 000 euroa.

Tässä mallissa toteutuisi laajapohjainen johtaminen, ohjaus ja tiedottaminen luottamushenkilöille. Se myös mahdollistaa kontrollin hallinnon sisältä virkamiesjohtoon, edellytyksellä, että pormestarit ja luottamushenkilöt ovat perehtyneet asioihin perusteellisesti, ja tietävät, mistä päättävät.

Selitys ”tuli vähän puskista” on heppoinen. Uuden hallintomallin vuosikustannukset olisivat olleet noin 270 000 euroa. Erotus toimivaan nykymalliin on 150 000 euroa. Tälle rahalle löytyy budjetissa varmaan muutakin käyttöä, etenkin, kun kaupungin rahatilanne on kireä.

Nykyistä burgermeister-mallia voidaan varmasti hallintosäännössä vieläkin kehittää ja saada päätöksenteko entistä läpinäkyvämmäksi, avoimemmaksi ja kansanvaltaisemmaksi ja vähemmän virkamiesjohtoiseksi, kuten on väitetty. Kyse on vain siitä, millaista on kaupunginhallituksen, burgermeistereiden ja valtuuston toiminta: Käyttävätkö ja ottavatko ne sille kuuluvan vallan.

Suurempi huoli ulkopuolisesta vaikuttamisesta on yksittäisten luottamushenkilöiden kohdalla. Heitä on yleisesti vaikea kontrolloida.

Jos vielä viranhaltijat korkealla kaupungin hierarkiassa olisivat poliittisesti puolueettomia, niin demokratian pitäisi toimia. Perustuslain mukaan tosin puolueettomuutta ei voi vaatia, kuten ei myöskään maskipakkoa.

Hallintomallia kritisoidaan myös sillä, että ulkoiset sidosryhmät, lobbarit ja vastaavat voisivat vaikuttaa burgermeistereiden/viranhaltijoiden päätöksentekoon eri lailla. Voi olla näin, mutta edellä mainitut henkilöt ovat kuitenkin aika tarkassa kontrollissa koko ajan.

Suurempi huoli ulkopuolisesta vaikuttamisesta on yksittäisten luottamushenkilöiden kohdalla. Heitä on yleisesti vaikea kontrolloida.

Tämä on näkynyt äänestyskäyttäytymisissä esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sote-äänestyksessä, jossa demokraattinen päätös muutettiin toiseksi kahden kokoomuslaisen edustajan toimesta. Mikä oli Terttu Pohjolaisen ja Francis McCarronin syy äänestyskäyttäytymiseen? Se olisi mielenkiintoista tietää.

Huolestuttavaa onkin se, että isoja rakennusprojekteja ja erilaisia kauppoja on tulevaisuudessa tulossa liittyen esimerkiksi Ahtialan ja Launeen terveysasemien lopettamiseen sekä neuvola- ja perhetoimintojen sijoittamiseen keskustaan. Näihin liittyvissä päätöksissä horjumisen vaara on suuri, koska joku tai jotkut pyrkivät kuitenkin vaikuttamaan päätöksentekoon omaksi tai edustamansa yhteisön eduksi.

Naapurivaltiomme eräs poliitikko on aikanaan osuvasti todennut hallinnosta: ”Luottamus hyvä – mutta kontrolli parempi". Ohje on edelleenkin varsin kelvollinen. Kannattaa siis tarkistaa pöytäkirjatkin kunnolla!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut