Päivi Piiraisen Esalainen: Ilmaista ei ole juuri missään, paitsi Heinolassa

Päivi Piirainen

Päivi Piirainen

Otto-poika koputti lasiin ja tuijotti suoraan silmiin. Otto-pojalla oli selvästi jotain asiaa, mutta en tajunnut, mitä se tahtoi. Se keekoili töyhtö pystyssä ja heittäytyi roikkumaan orrellaan pää alaspäin. Eloisa kakadu piti huomiosta. Se ei piitannut, että muistutti kynittyine rintoineen lihatiskin broileria.

Vierailimme Heinolan lintuhoitolassa, ja tällä kertaa lähdimme varta vasten katsomaan lokakuun alkupuolella avattua uutta vesilintutaloa. Se näytti miljöössään oikein mukavalta. Aidatulla alueella tepastivat muiden räpyläjalkaisten kanssa kurki ja harmaahaikara, ja yleisö pääsi lämpimään taloon sisälle katsomaan lintuja lasien takaa. Viereisissä petolintuhäkeissä oli mehiläishaukkoja, vähän kauempana lepäsi muutama sääksi. Korppi leikitteli häkissään.

Lintuhoitola sijaitsee Heinolassa melkein keskellä kaupunkia. Pysäköimme auton parkkiruutuun Kirkkolammen kupeeseen ja kuski kuikuili pysäköintiautomaattia. – Ei täällä ole. Pysäköinti on ilmaista. Pujahdimme lintuhoitolaan vievälle jalkakäytävälle, ja taas sama tähyily mahdollisen lipunmyyntikojun suuntaan. – Ei täällä ole. Lintuhoitolaan pääsee ilmaiseksi.

Oli sunnuntai ja väkeä oli paikalla aika paljon koleahkosta ilmasta huolimatta. Heinola-reissun jälkeen jäin miettimään kaikkea ilmaisuutta. Miksi lintuhoitolaan ei ole lipunmyyntiä?

Heinolassa on vuosikausia keskusteltu lintuhoitolan (ent. lintutarha) pääsymaksuttomuudesta. ESS kertoi 18 vuotta sitten, miten Heinolan pitäisi talousarviossaan ratkoa kysymys tarhan pääsymaksuista. Silloin teknisen lautakunnan iltakoulu ei lämmennyt pääsymaksuajatukselle. Lintutarhan rahoittamista pohdittiin myös säätiöittämisen kautta. Heinolalaisten mielessä oli, että lintutarhan takana olisi kaupungin säätiö, jonka hallituksessa istuisi kaupungin edustus.

Pääsymaksujen periminen ja alueen aitaaminen ovat olleet arkoja aiheita. On ollut vahva usko siihen, että vierailut lintutarhalla putoaisivat. Lisäksi aitaaminen maksaisi, lipunmyyntikään ei olisi aivan ilmaista. Jos lintuhoitola olisi pääsymaksullinen ja avoin kuten nyt, joka päivä, lipunmyyntiin tarvittaisiin paljon työvoimaa. Kulut on nähty, mahdollisia tuloja ei.

Tällä hetkellä tilanne Heinolassa on se, että kaupunki ylläpitää hoitolaa, joka on eittämättä Heinolan tunnetuin ja suosituin matkailukohde. Heinolan kaupungin tietojen mukaan hoitolassa käy vuosittain 100 000–120 000 vierailijaa. Lintuhoitolaa tukee kannatusyhdistys Heinolan Lintutarhan ystävät, joka kertoo käyttävänsä kaikki saamansa varat lintuhoitolan hyväksi.

Lintuhoitola on saanut myös isoja lahjoituksia. Esimerkiksi noin miljoonan euron investointi vesilintuhoitolaan ei olisi ollut mahdollinen ilman satojentuhansien testamenttilahjoitusta ( Itä-Häme 5.9.2020).

Lintutarhan pääsymaksuttomuus kuitenkin ihmetyttää, vaikka nyt heinolalaiset pääsymaksunsa sinne tavallaan veroissaan maksavatkin. Kaiken maailman hölynpölystä halutaan rahat pois, eikä muutaman euron pääsymaksu selkeään matkailukohteeseen tuntuisi kovin pahalta. Uskoisin, että tarhalla riittäisi joka tapauksessa sutinaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.