Lukijalta: Monopoli on paha kirjallisuudessakin

Jyrki Joensuu

Sunnuntaisuomalaisessa julkaistiin viime sunnuntaina juttu Kirjallisia varoituksia.

Monipuolinen, pitkän linjan kirjallisuusmies Hannu Niklander kertoi haastattelussa näkemyksiään kirjallisuuden matkasta huonoon suuntaan. Soisin hänen Kirjalliset varoituksensa luettavan tarkasti. Niklander esitti todellisuuteen perustuvia kielteisiä havaintoja, joita minunkin kokemukseni vahvistavat.

Kirjojen kustantaminen on aina ollut tasapainottelua kulttuuritoiminnan ja bisneksen välillä. Komeaa tuloksentekoa edusti Kimi Räikkösesta kertonut Kari Hotakaisen kirja.

Muuten kustannusala on monopolisoitunut parin suuren valtaan. Pienkustantajat koettavat pysyä hengissä kustannusjättien jaloissa. Kirjailijoiden asema monopolitilanteessa on tukala. Vain Sofi Oksasen kaltaisilla menestyjillä on varaa jonkinlaiseen itsenäisyyteen. Kuitenkin maksimaalinen riippumattomuus on aina hyvän kirjallisuuden perusta.

"En povaa kirjan kuolemaa" – Pitkän linjan kirjallisuusmies on nähnyt ison muutoksen kirjallisuuden arvostuksessa mutta uskoo silti tulevaisuuteen

Kirjojen myytäväksi saaminen on myös monopolisoitunut. Kirjoitin ja kustansin vuonna 1982 Lääkehoito-kirjan, joka oli maailman ensimmäinen tietokirja, jossa kuvattiin yhden maan kaikki lääkkeet kansanomaisesti. Sen julkaisi lahtelainen Kustannus Ky Terveystieto.

Lääkehoito-kirjoja jaettiin kirjakauppoihin Kirjavälityksen kautta satoja kappaleita kerralla.

Vuonna 2018 ilmestyi romaanini Janne Valkeeniemi. Kirjavälitys suostui ottamaan kerralla 1-4 kirjaa. Mahdotonta käytännössä. Välityspalkkio, johon ei kuulunut markkinointia, oli noin 50 prosenttia.

Ihan mahdotonta. Suuret kustantajat omistavat Kirjavälityksen. Monopoli toimii.

Myös kirjastot tilaavat kirjansa välitysorganisaation kautta. Siksi kirjastoihin ei ole Janne Valkeeniemeä tilattu. Kirjassani on episodi saaristokunnasta, jonka kirjastolle halusin lahjoittaa kirjan. Ei käy.

Kirjakauppojen torjunta on totaalista. Esitin Akateemiselle ja Suomalaiselle kirjakaupalle ehdotuksen: pidän myymälässä esityksen todellisuuden ja fiktion yhdistämisestä käyttäen kirjaani aineistona. Ehdotin osallistuvani tilaisuuksien ilmoituskuluihin. Ei käy.

Ehdotin, että tuon Lahdessa myytäväksi vaikka yhden kirjan kerrallaan. Ei käy. Tämä tuntuu älyttömältä, jos ei tiedä, että nämä kirjakaupat ovat kustantajien omistuksessa. Monopoli ei harrasta yhteistyötä, vaan nujertamista.

Ehdotin, että tuon Lahdessa myytäväksi vaikka yhden kirjan kerrallaan. Ei käy.

Vapaita, kustantajista riippumattomia kirjakauppoja on enää muutama. Monopolin vastapainoksi on toki syntynyt kirjakauppa Rosebud.

Tiedotusvälineet toimivat sopusoinnussa isojen kustantajien kanssa, koska niiltä saadaan isot ilmoitustulot. Pienet kustantajat ja itsenäiset kirjailijat eivät saa teoksiaan arvosteltaviksi. Monopolien asema vahvistuu.

Lääkärilehti ei suostunut ottamaan romaaniani arvioitavaksi, koska sitä ei julkaise ”oikea kustantaja”. J&K Joensuu Oy on harjoittanut julkaisemista yli 30 vuotta. Kirjani on lääkärin tarina epätavallisesta lääkäristä ja lääketieteen ongelmista. Ei käy. Lääkärilehdessä julkaistiin vastikään laaja kooste lääkäriaiheisista romaaneista – yhtä lukuun ottamatta.

Nykymenolla kirjakaupat tekevät hitaan itsemurhan. Avustan siinä pieneltä osaltani: En anna kirjojani myytäviksi kirjakaupoissa. Kirjailijat, joiden toimeentulo on julkaisujen varassa, eivät voi tehdä näin.

Kaunokirjallisuus on aina ollut yhteiskunnallisen kritiikin ja kehityksen, demokratian kärjessä. Monopolit mokomasta viis veisaavat pyrkiessään toiminta-aloillaan diktatuuriin. Tämä pätee kaikkeen, myös terveydenhuollon palveluihin. Kun ei ole vaihtoehtoja, monopoli määrää.

Kirjoittaja on erikoislääkäri

Hollola/Hämeenkoski

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut