Pääkirjoitus: Milloin alue on leviämisvaiheessa ja kuka sen päättää?

Leviämisvaiheessa olevilla alueilla voitaisiin kieltää ryhmien liikuntaharastukset. Sami Lettojärvi / arkisto

Hallitus linjasi viime viikolla valtakunnallisten ohella koko joukon alueellisia suosituksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Käytäntö on selkeä parannus sitten viime kevään, jolloin rajoitustoimia kohdistettiin tasaisesti läpi maan, olipa alueella millainen epidemian vaihe tahansa. Oikeastaan vain Uudenmaan sulkeminen oli tuolloin alueellinen toimenpide. Nyt sen sijaan tilannetta ja sen aiheuttamia toimenpiteitä tarkastellaan aiempaa paikallisemmin, mitä voi pitää reiluna. Siellä missä on tarvetta, toimitaan ja siellä missä ei, elo on vapaampaa.

Koko maahan laaja etätyösuositus, leviämisvaiheessa suositellaan yleisötilaisuuksien kieltämistä – lue hallituksen uudet koronasuositukset alueille tästä

Täysin ongelmaton malli ei ole tämäkään. Järjestelmän ydin on jakaa alueet kolmeen kategoriaan sen mukaan, kuinka paljon tartuntoja on todettu. Perustasolla rajoituksia on vähemmän kuin kiihtymisvaiheessa, ja leviämisvaiheessa rajoituksia on eniten. Tarkkaa lukumäärään perustuvaa rajaa eri vaiheille ei kuitenkaan ole asetettu, joten tulkinnanvaraa jää. Kuka kategoriasta viime kädessä päättää, sairaanhoitopiirit, aluehallintoviranomaiset, THL, ministeriö vai hallitus yhdessä?

Alueellinen rajoitusmalli hakee vielä lopullista muotoaan.

Perustaso vastaa tilannetta viime kesänä, jolloin tartuntojen ilmaantuuvuus oli alhainen. Kategorian toisessa eli kiihtymisvaiheessa viikon aikana todettuja tartuntoja tulee olla enemmän kuin 7–15 ja kahden viikon aikana enemmän kuin 10–25 aina 100 000 asukasta kohden. Pahimmassa eli leviämisvaiheessa vastaavat tartuntarajat ovat 12–25 viikon aikana ja 18–50 kahden viikon aikana. Nämä määritelmät löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön syyskuussa julkaisemasta toimintasuunnitelmasta.

Hyvinvointiyhtymä: Päijät-Hämeessä varmistunut neljä uutta koronatartuntaa

Tällaiset rajaukset ovat hankalasti tulkittavia. Jos esimerkiksi alueella todetaan viikon aikana 13 tartuntaa 100 000 asukasta kohden, kuuluuko silloin kiihtymis- vai leviämisvaiheeseen? Saako alue päättää sen itse? Tämä voisi synnyttää Suomeen sisäisen kilpailun, koska taso vaikuttaa isosti siihen, miten aktiivista toimintaa milläkin alueella voi harjoittaa.

Alueellista valinnanvapautta korostaa hallituksen viime viikolla lausuma loppukaneetti, että suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Kysymyksiä herää siitäkin, millä aikataululla mahdolliset rajoitusten tiukennukset astuvat voimaan ja miten nopeasti tiukemmalta tasolta voidaan jälleen laskeutua väljemmille vesille? Tämä on oleellinen tieto tapahtumien järjestäjille ja harrastusseuroille.

Alueellinen rajoitusmalli hakee vielä lopullista muotoaan. Toivottavasti käytäntö ja kokemukset muovaavat sen toimivaksi ja mikä tärkeintä, epidemiaa laannuttavaksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu