Pääkirjoitus: Puuseppäkaupunki Lahden soisi näyttävän esimerkkiä julkisessa puurakentamisessa

Puukerrostaloja on Lahdessa rakennettu Paavolaan jo 1990-luvulla. Pertti Louhelainen

Julkista puurakentamista yritetään nyt vauhdittaa aiempaa voimallisemmin. Ympäristöministeriön tavoitteen mukaan puolet julkisista kohteista rakennettaisiin puusta jo viiden vuoden kuluttua. Tavoitetta ministeriö aikoo vauhdittaa säädöksillä, joilla velvoitetaan laskemaan rakennuksen koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki (ESS 16.10.).

Ympäristöministeriön tavoite on kova, sillä esimerkiksi Päijät-Hämeessä julkisen puurakentamisen osuus oli vain seitsemän prosenttia.

"Julkisten toimijoiden pitää harjoitella nyt" – rakentamisen uudet säädökset muuttavat alaa jo muutaman vuoden päästä, ja Päijät-Hämeellä riittää vielä kirittävää ja opeteltavaa

Rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen on hyvä ja tärkeä tavoite. Jos Suomi mielii olla hiilineutraali vuonna 2035, on myös rakentamisen ja rakennusten koko elinkaaren aikaisia päästöjä kyettävä vähentämään.

Vuonna 2018 Suomen kaikki hiilidioksidipäästöt olivat noin 56,5 miljoonaa tonnia. Uudis- ja korjausrakentamisen osuus kokonaispäästöistä oli alle kuusi prosenttia.

Pelkästään puurakentamisella ei hiilijalanjälkeä pienennetä. Rakennusteollisuus on laskenut, että vaikka koko Suomen asuntotuotanto rakennettaisiin puusta, vähentyisivät Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt vain 0,4 prosenttia. Koska puu ei ole mahdollinen tai järkevä tapa kaikkeen rakentamiseen, olisi vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöihin todellisuudessa vielä selvästi pienempi.

Puurakentamista kannattaa kuitenkin edistää. Puurakentamisen yleistyminen lisää osaamista ja luo uutta liiketoimintaa, joka kasvavan kilpailun myötä toivottavasti alentaa myös kustannuksia.

Suuret julkiset puurakenteiset kohteet ovat olleet valitettavan harvassa.

Puurakentamisen edistämisen lisäksi on tärkeää huolehtia betoni- ja teräsrakentamisen kehittämisestä. Näillä rakentamismuodoilla tulee olemaan varmasti jatkossakin hyvin merkittävä rooli rakentamisessa.

Rakennusmateriaalien kehittäminen, kiertotalouden edistäminen ja hankintaketjujen arviointi ovat kaikki tärkeitä keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Lahden toivoisi tulevana Euroopan ympäristöpääkaupunkina ja entisenä puuseppäteollisuuden keskuksena ottavan nähtyä voimakkaampaa roolia puurakentamisen edistäjänä. Suuret julkiset puurakenteiset kohteet ovat olleet valitettavan harvassa.

Tuorein takaisku nähtiin Renkomäessä, missä puurakenteiseksi haaveiltu monitoimitalo päätettiin lopulta toteuttaa perinteisesti betonirunkoisena. Ilmeisesti julkisen puurakentamisen edistäminen vaatii Lahdessa vielä nykyistä selväsanaisempaa velvoitetta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu