Hanna Myyrän Esalainen: Sijoitusasunnot voivat olla taloyhtiössä myös riesa

Hanna Myyrä

Asuntosijoittaminen on yksi yleisimmistä sijoittamisen keinoista. Sellaiset, jotka eivät uskalla lähteä sijoittamaan osakkeisiin, saattavat innostua hankkimaan sijoitusasunnon, jonka avulla he pyrkivät kerryttämään varallisuuttaan.

Myös pankit suhtautuvat yleensä hövelisti asuntosijoittamiseen. Ne markkinoivat lainoja asuntosijoittamista varten kohtalaisen riskittöminä ja antavat aurinkoista kuvaa asuntojen arvonnoususta ja asuntolainan maksattamisesta vuokralaisella, erilaisista vähennysoikeuksista puhumattakaan.

Taloyhtiöissä sijoitusasuntoihin suhtaudutaan todennäköisesti kohtalaisen myönteisesti tai ainakin neutraalisti. Se, että taloyhtiön asunnot kelpaavat myös sijoittajille on kaiketi jonkinlainen merkki siitä, että taloyhtiön kunto ja talous ovat kelvollisia.

Suuri määrä sijoitusasuntoja voi aiheuttaa taloyhtiölle myös ongelmia. Olen kuullut tapauksesta, että pankki ei anna lainatarjousta siksi, että se pitää suurta sijoitusasuntojen osuutta riskinä.

Myös asuntosijoittajissa on tietysti eroja. Osa osallistuu taloyhtiön päätöksentekoon ja haluaa yhtenä taloyhtiön osakkaana pitää huolta siitä, että taloyhtiö pysyy kunnossa ja että sen remontit tehdään ajallaan, vaikka se voi tuottoa jonkin verran laskeakin.

Valitettavasti on myös niitä, joille asuntosijoittamisessa kaikkein tärkeintä on saada pidettyä kulut minimissä ja tulot maksimissa. Heille on samantekevää, kenelle he asunnon vuokraavat, kunhan rahaa tulee tilille säännöllisesti.

Tällaiset vuokranantajat eivät välitä esimerkiksi siitä, toimiiko asunto huumekämppänä (ESS 27.9.) ja aiheuttavatko sen asukkaat häiriötä muille asukkaille, koska eivät asu talossa itse.

Ilkivaltaa, varastettua tavaraa ja rikottuja paikkoja – Narkomaanien kimppakämpät kasvava riesa Lahdessa

Lahdessa narkomaanien yhteisasuntona käyttämät huumekämpät ovat yleistyneet viime vuosina. Asunnoissa saatetaan käyttää, myydä ja välittää huumeita ja riskinä on, että mukana on myös muuta rikollisuutta.

Aina ongelmatapaukset eivät ole vuokralaisia, mutta usein näin on. Ja totta kai on syytä korostaa sitäkin, että suurin osa vuokralaisista ei aiheuta taloyhtiöissä koskaan häiriöitä.

Taloyhtiön asukkaiden  – niin asunnon omistajien kuin vuokralaistenkin – epäkiitollisena tehtävänä on yrittää pärjätä ongelmatapausten kanssa. Yksikin häirikkö voi aiheuttaa paljon riesaa ympäristölle. Se voi tietää jatkuvia vahinkojen korjauksia, rikosilmoituksia ilkivallasta sekä toistuvia ilmoituksia melusta ja muusta haitasta isännöitsijälle.

Taloyhtiön rahaa menee vahingonkorjauksiin ja ylimääräisiin vakuutuksiin. Keinot tilanteen korjaamiseksi ovat usein vähissä. Asukkaan voi jollakin aikataululla häätää, mutta sekään ei aina takaa ongelmien loppumista.

Samanlaisia ongelmia on varmasti myös vuokrataloissa.

Mitä tälle voi tehdä? Vuokranantajilla pitäisi olla velvoitteita, jos asukas aiheuttaa toistuvaa haittaa muille asukkaille. On väärin sysätä vastuu ja valvonta talon asukkaille.

Ainakin toivoisi, että asuntosijoittajaksi ryhtyvä miettisi myös sitä, onko vuokramarkkinoilla ylitarjontaa ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Lisäksi olisi hyvä, jos aika riittäisi myös taloyhtiön asioiden seuraamiseen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.