Pääkirjoitus: Soten synnystä lievää toivoa

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja sisäministeri Maria Ohisalo esittelivät sote-esitystä tiistaina Helsingissä. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Ikuisuushankkeelta vaikuttanut sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on nytkähtämässä eteenpäin. Tällä kertaa hallituksen sote-esitys on saanut tuoreeltaan kohtalaisen optimistisen vastaanoton, vaikka kysymysmerkkejä vielä paljon onkin. Hallituksen tavoitteena on, että sekä kuntien että sairaanhoitopiirien järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille vuoden 2023 alussa.

Tiistaina julkistettua sote-uudistusta on kiitelty realismista aluejaossa ja maakuntien lausuntokierroksella saadun palautteen huomioon ottamisesta. Niin ikään esitystä on kehuttu siitä, että sillä pyritään turvaamaan samanarvoiset terveyspalvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Toki oppositiopuolueet näkevät esityksessä enemmän huonoa kuin hyvää. Mallin pelätään nostavan kokonaisverotusta, jos hallituksen kaavailema maakuntavero vuonna 2026 toteutuu. Toisaalta arvostelua herättää uusien hyvinvointialueiden suuri määrä, 21 ja Helsinki.

Lahden kaupunginjohtaja Timonen ihmettelee yhä sote-rahoituksen perusteita, vaikka tuore esitys on aiempaa parempi

Alueiden sote-rahoitus määräytyy valtaosin hoidon tarpeen mukaan, ja siihen vaikuttaa muun muassa sairastuvuus ja ikärakenne. Maksaja on aluksi valtio, mutta tarkoituksena on, että sote-palveluiden rahoitus kerättäisiin jatkossa maakuntaverona.

Selvää on, ettei sote-uudistus sisällä mitään taikaa, joka olennaisesti supistaisi sosiaali- ja terveydenhuollon menoja jatkossakaan. Siksi huoli verotuksen kiristymisestä on aiheellinen.

Oppositiopuolueet näkevät esityksessä enemmän huonoa kuin hyvää.

Päijät-Hämeessä ensimmäiset kommentit sote-esitykseen ovat varovaisen myönteisiä, joskin esimerkiksi Päijät-Hämeelle tulossa olevaa 10 miljoonan euron lisärahoitusta ei pidetä riittävänä. Päijät-Häme tarvitsisi 13 miljoonaa euroa lisää, jotta päijäthämäläisten terveyspalvelut olisivat samalla tasolla kuin helsinkiläisen. Laskelmat vielä tarkentuvat ja muuttuvat ennen uudistusta, kun uusia lukuja saadaan.

Päijät-Hämeessä on ollut myös epävarmuutta siitä, miten sote-uudistus suhtautuu ensi vuonna aloittavaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyritykseen, Harjun terveyteen. Suoraa tyrmäystä sille ei tullut, toisin kuin Länsi-Pohjan sairaalan ulkoistukselle, jota hallitus esittää mitätöitäväksi. Laajat ulkoistukset ovat kuitenkin irtisanomisuhan alla eikä vielä ole tiedossa, pidetäänkö Päijät-Hämeessä oman terveydenhuollon osuutta riittävänä. Ilmeisesti joka tapauksessa tilanne on se, että ensi vuoden alussa aloittava Harjun terveys toimisi vähintään sen viisi vuotta, vaikka tyrmäys tulisikin.

Maakuntajohtaja sote-esityksestä: Päijät-Hämeeseen 10 miljoonaa lisää, mutta tarpeesta jää yhä uupumaan yli 13 miljoonaa

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.