Vili Uuskallion Esalainen: Nyt ei kannata kiukutella Lahden EU-hankkeista

Vili Uuskallio

Vili Uuskallio

Vesijärven satama on yksi lahtelaisten lempipaikoista, kaupungin käyntikortti ja lähes ikoniseksi muodostunut kohde sosiaalisen median päivityksissä, joissa kuvataan laskevaa aurinkoa ja veden tyyntä pintaa.

Kaikki eivät ehkä muista, että 1990-luvun alussa matkustajasatama oli teollisuuden käytöstä vapautunutta joutomaata. Sitten kaupungille tarjoutui mahdollisuus saada alueen kehittämiseen EU-rahaa, joka tosin kattoi vain murto-osan noin 50 miljoonan markan (eli noin 12 miljoonan euron) kustannuksista. Harva, jos kukaan on valittanut lopputuloksesta.

Lahden uusimmista EU:n tuella toteutettavista pyrkimyksistä parkua on kuultu riittämiin. Ihmetellään, mitä älyä on pääosin EU-rahalla rakennettavassa älypyörätiessä. Närkästytään siitä, että Lahti toimii ensi vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunkina rahoittaen itse noin kolmasosan hankkeesta.

Tällainen kiukuttelu näyttää juuri nyt harvinaisen umpimieliseltä ja suorastaan typerältä. 1990-luvun lama pakotti Lahden uudistumaan, ja niin on tehtävä nytkin koronakriisin keskellä.

Päijät-Häme haluaa hankkeilleen vipuvartta EU-rahoituksesta – "Emme usko vanhakantaiseen aluepolitiikkaan", sanoi maakuntajohtaja Laura Leppänen

Tarjolle on tulossa valtava potti EU-rahaa, jonka tarjoamia mahdollisuuksia voi verrata ranta-alueen uudistamisesta ja Lahden oikoradan toteutumisesta saatuihin hyötyihin.

Suomi saa vuosina 2021–2023 EU:n koronaelvytyspaketista kaikkiaan 3,2 miljardia euroa avustuksia. Potista vähintään 30 prosenttia, ehkä enemmänkin kohdistetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Jos 3,2 miljardia euroa jaettaisiin puhtaasti asukasluvun suhteessa, Päijät-Hämeen osuus olisi 115 miljoonaa euroa. Lahden ja sen ympäristökunnilla on hyvät perusteet tavoitella huomattavasti suurempaa pottia jo siitäkin syystä, että aluekehitystukien jakamisessa maakunta on jäänyt väliinputoajaksi.

Päijät-Hämeessä on laadittu elvytysrahan hakua varten kestävän kasvun ohjelma, joka pohjautuu alueella olevaan kiertotalouden osaamiseen.

Tavoitteena on käynnistää korkean osaamisen tutkimusohjelma bio- ja kiertotalouden liiketoiminnan uudistamiseksi Suomessa. Yritysten ja korkeakoulujen yhteiskäyttöön tehtäisiin alaan liittyviä tutkimus-, testaus- ja pilotointiympäristöjä.

"En tullut tänne valmiin vastauksen kanssa" – ministeri Saarikko ei tyrmännyt Lahden toivetta uudesta insinöörilinjasta, mutta lupaustakaan hän ei antanut

Suunnitelmien mukaan Lahden alueella toimisi ”kiertotaloustehdas”, johon kuuluisi muun muassa kestäviä pakkausmenetelmiä, veden ja jätteiden hallintaa, hiilineutraalia rakentamista sekä muovien ja tekstiilien käsittelyä. Yhteistyökumppaneina olisi yli 70 kansainvälistä yritystä.

Päijät-Hämeen ehdotukseen sisältyy myös maailman ensimmäisen hiilineutraalin jalkapallostadionin toteuttaminen Lahden Kisapuistoon yhteistyössä alueen yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

Liikenteen sähköistämistä edistettäisiin, ja KymiRingille rakennettaisiin vähäpäästöisen liikenteen testaus- ja kehitysympäristö.

Ilmastonmuutosta hillitsevät ja kestävät ratkaisut ovat globaali megatrendi. Jos jossain, niin niissä kannattaa olla mukana. Lahti on tulevana Euroopan ympäristöpääkaupunkina nyt oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu