Pääkirjoitus: Lääkäripula toi hoitojonot

Lakkautuslistalla olevalla Launeen lähiklinikalla kiireettömän lääkäriajan on saanut kohtuullisessa ajassa, seitsemässä päivässä. Sami Lettojärvi

Päijät-Hämeessä hoitotakuu ei toteudu monissa kunnissa ja kaupunginosissa. Kiireetön aika terveyskeskukseen joko hoitajalle tai lääkärille pitäisi saada kolmen vuorokauden kuluessa, mutta etenkin lääkäriä tarvitsevat joutuvat usein odottamaan pitkään.

Kiireettömän ajan saaminen lääkärille vaihtelee paljon. Esimerkiksi Lahden keskustan alueella lääkäriajan sai elokuussa keskimäärin kuudessa päivässä, mutta Ahtialassa vapaata lääkäriaikaa joutui jonottamaan keskimäärin 41 päivää.

Päijät-Hämeen kunnista paras tilanne on Hartolassa, jossa kiireettömän lääkäriajan saa keskimäärin seitsemässä päivässä.

Sairaanhoitajan pakeille hyvinvointikuntayhtymässä pääsee 1 – 11 vuorokaudessa, pisin jono on Lahden pääterveysasemalla.

Hoitotakuun mukaan kunnan on tarjottava hoitoa muualta, esimerkiksi yksityissektorilta tai naapurikunnasta, jos se ei itse pysty tarjoamaan apua määräajassa.

Suurin syy jonotusaikojen venymiseen on lääkäripula. Lääkärimitoitus on niukka, mutta edes ostopalveluna ei yksityisiltäkään lääkäreitä aina löydy. Esimerkiksi Ahtialan terveysasemalla on seitsemän lääkärinvirkaa ja niistä kaksi on täyttämättä. Huono tilanne on myös Kärkölässä, jonne on jo pitkään ollut vaikeaa saada lääkäreitä.

Lääkäripulan korjaaminen ei ole yksinkertaista.

Lääkäripulan korjaaminen ei ole yksinkertaista, sillä kun jonot ja kiire ovat ehtineet kasvaa, lääkäreitä pyrkii enemmänkin ulos kuin sisälle. Lääkärit ovat myös kokeneet, että aiemmin käytössä ollut lääkäri-hoitaja-työparimalli oli toimivampi kuin hyvinvointikuntayhtymässä käytössä olevat lääkärijohtoiset tiimit. Tilanne ei ole hyvä sen paremmin asiakkaille kuin terveyskeskusten työntekijöillekään.

Tilanteen pitäisi helpottua ensi vuonna Lahdessa, Kärkölässä ja Iitissä, kun hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisyritys, Harjun terveys oy, aloittaa. Kiireetön aika pitäisi tällöin saada seitsemän vuorokauden sisällä, kun Kärkölässä joutui elokuussa jonottamaan keskimäärin 30 päivää ja Iitissä 9 päivää.

Ainakin Hollolassa on koettu, että hyvinvointikuntayhtymän perustaminen heikensi aiemmin hyvin toiminutta perusterveydenhoitoa.

Yhteisyrityksen on kyettävä perustelemaan olemassa olonsa sillä, että ihmiset saavat kiireettömän hoidontarpeen arvioinnin selvästi nykyistä nopeammin ja kiireettömän hoidon hoitotakuun rajoissa, kolmessa kuukaudessa. Kiireellinen hoito on joka tapauksessa tarjottava välittömästi, asui avun tarvitsija missä tahansa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.