Markus Pirttijoen Esalainen: Miten tämä homma on hoidettu Kustavissa ja Sotkamossa?

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Silloin kun pääkopassa kysymysmerkki kasvaa huutomerkkiä suuremmaksi, meillä on tapana kysyä, miten tämä homma on hoidettu Ruotsissa.

Vaan eipä mennä tällä kertaa merta edemmäs kalaan. Pysytään sen sijaan kotoisalla mantereella. Kysytään nyt, miten tämä homma on hoidettu Kustavissa ja Sotkamossa. Näitä kuntia yhdistää se, että ne ovat kulkeneet vastavirtaan ja pudottaneet kunnallisveroprosenttiaan. Kuinka ollakaan, että asia juolahti mieleen juuri nyt.

Kustavi erottui edukseen, kun Kuntalehti kertoi siitä mielenkiintoisia tilastouutisia tammikuussa. Manner-Suomen kolmanneksi pienin kunta oli kasvattanut viime vuonna suhteellisesti eniten asukaslukuaan koko maassa. Väkimäärä on itse asiassa kasvanut jo monta vuotta peräkkäin.

Tämä sotii sitä yleistä ajatusta vastaan, että väki pakkautuu kasvukeskuksiin ja muut jäävät mopen osille. Kustavista on Turkuun noin 70 kilometriä eli sama matka kuin Sysmästä Lahteen.

Kustavi on tehnyt ylijäämäisen tilinpäätöksen vuodesta 2006 lähtien. Syy on se, että kunta saa hulppeat bonukset mökkiläisten maksamista kiinteistöveroista. Kustavissa on 900 asukasta ja 3 000 mökkiä, joihin tullaan sekä Turun suunnalta, Hämeestä että pääkaupunkiseudulta. Kesäisin asukasmäärä kymmenkertaistuu.

Kustavissa on laskettu veroprosenttia neljänä vuonna peräkkäin aina prosenttiyksikön neljänneksen verran kerrallaan. Kunnan veroäyri on nyt 18,25 prosenttia.

Keskimääräistä matalampaa verotusta epäillään syyksi sille, että Kustavi on kasvattanut asukasmääräänsä. Toinen syy lienee se, että Kustavissa varhaiskasvatus on nykyään maksuton.

Kustaviin pysyvästi asettuva on usein mökkiläinen, joka muuttaa vapaa-ajanasuntonsa vakituiseen käyttöön. Takavuosina tällaisia asunnon käyttötarkoituksen muutoksia haettiin 1-2 vuodessa, nykyään kymmenkunta. Tahti on siis moninkertaistunut. Eikä kuntaan vedetty nopea kuituyhteys ainakaan heikennä muuttohinkua niillä, jotka näkevät töiden tulevaisuuden etänä.

Sotkamolaiset löivät verokilvassa kunnarin, kun siellä päätettiin vuosi sitten peräti 1,50 prosenttiyksikön veronalennuksesta. Veroäyri on nyt 19,75. Sotkamo siis pudottautui siltä tasolta, jolle Lahti on kiipeämässä eli 21,25 prosentista. Sotkamo sai vuosi sitten tempaukselleen valtavasti näkyvyyttä valtakunnan mediassa.

Sotkamon asukasmäärä on tänä vuonna kasvanut, mikä on hyvä suoritus, koska kuntalaisia kuitenkin kuolee enemmän kuin syntyy. Puhutaan siis puhtaasta muuttovoitosta.

Sotkamolle kuntaveron pudotus maksaa noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnantalolla lasketaan, että muuttovoiton myötä kunnan kirstu pullistuu asukasmäärän mukaan maksettavista valtionosuuksista, ja verotulot kasvavat ostovoiman vahvistuessa.

Tässä vaiheessa viimeistään kuuluu todeta, että eihän Lahtea voi verrata Kustaviin. No ei ehkä voikaan, pelaamme vähän eri sarjassa myös kustannusten osalta.

Ja onko järkevää verrata Sotkamoonkaan? No eipä ole. Sotkamolaiset vähensivät osuuttaan paikallisessa energiayhtiössä ja kuittasivat kaupoista 50 miljoonaa euroa. Se piirtää, jolla on liitua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu