Päivi Piiraisen Esalainen: Ihanan upottava sohva inhottaa väärässä paikassa

Päivi Piirainen

Hyvin lähellä Renkomäen laavua on valtava kasa roskaa. Pikaisesti silmäiltynä röykkiö näyttää rakennusjätteeltä – siinä on maalattua lautaa, pressuja, muovia ja epämääräisiä purnukoita. Jätettä on niin paljon, että se on ollut pakko kuljettaa ulkoilureitin kupeeseen jotenkin muuten kuin jalkavoimin.

Maastosta ensin pistää silmään jätekasa, sitten läheiseen puuhun kiinnitetty kirkkaanpunainen Lahden kaupungin varoitus sekä muistutus roskaamisen rikollisuudesta. Epäilen, että kyseinen roskaaja ei tule katumuksensa hetkellä varoitusta lukemaan tai jälkiään siivoamaan. Muistutus on toki hyvä muille luonnossa liikkujille.

Kysymys & vastaus Noutoruokapakkaukset näkyvät katukuvassa – onko roskaaminen lisääntynyt Lahdessa?

Pienellä vaivalla ja jätteet lajittelemalla kyseinen roskapenkka olisi sujuvasti hoitunut laillisin keinoin ja kohtuullisen edullisesti oikeaan paikkaan. Rikospaikalta lähimmän asvalttitien varteen on vain kilometri ja sieltä Kujalan jätekeskukseen noin vartin ajomatka.

Oma kokemus Kujalan jätekeskuksen palveluista on ollut pelkästään positiivinen: palvelu on ollut jouhevaa, asiat ovat sujuneet järjestyksessä eikä kukkaro ole kaatopaikkakäynneistä juurikaan rasittunut. Usein käynnin hinnaksi on muodostunut nolla euroa.

Hollolan Kiikunlähteen parkkipaikka poistetaan – paikalliset kyllästyivät jatkuvaan liikenteeseen ja roskiin, luonnosta kerätään jopa ulostepapereita

Jätteiden dumppaaminen metsään ei ole tavatonta. Olen Lahden lähimetsiä tarpoessani löytänyt sohvia ja isoja autonrengaskasoja. Ei ole tavatonta, että polulla on vastassa jääkaappi.

Kuusen juurelle aseteltu sohva näyttää mukavalta ja pehmeältä, mutta väärässä paikassa se inhottaa. Ehkä sohvan omistaja on ajatellut asiaa juuri päinvastoin – kotona sohva inhottaa, mutta yhteiseen ympäristöömme se hänen mielestään on oikein sopiva. Hiuksenhienoja näkökulmaerojahan nämä vain ovat paitsi toisen lopputulemana on rikos.

Ihmettelen myös, kuinka paljon ihmiset hukkaavat kenkiään metsiin. Outoa on törmätä hylättyyn talutushihnaan, ämpäriin tai tuulipuvun takkiin. Aarteita ei ole tullut vastaan.

Marjaana Laholan Esalainen Roskaaminen on ihmisten mielestä suurin uhka luonnollemme – mutta miksi ihmiset silti roskaavat?

Maahan tehtyjä nuotiopaikkoja näkee toisinaan. Melkein poikkeuksetta niiden ympärillä on rutisteltuja juomatölkkejä ja muita elintarvikepakkauksia.

Mitä kivempi paikka, sen varmimmin nuotion sieltä löytää. Esimerkkeinä niistä olkoot vaikka Hollolassa Pirunpesän kallioiden laet ja Lahdessa Kariston ulkoilureitin sisältä löytyvä viihtyisä ja monimuotoinen metsikkö.

Tulenteko metsään ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Oikein mukavia ja hoidettuja laavuja tulentekopaikkoineen Lahdesta ja lähiympäristö kyllä löytyy. Kannustan käyttämään niitä ja kantamaan retken päätteeksi eväskääreet kotiin roskikseen.

Jätelain kahdeksannen luvun 72 pykälässä puhutaan roskaamiskiellosta. Pykälä on hyvin yksinkertainen, vaikka virke on pitkä: Ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa.

Ei ole hankalaa, eihän?

Lahti otti käyttöön uuden leikkipuiston ja sulkee neljä muuta – ilkivalta on ollut tavallista suurempi riesa leikkipuistoissa tänä vuonna

Hollolan Kiikunlähteellä roskaamista, Heinolassa mopoilijoita ulkoilureiteillä... – ryntäys päijäthämäläisiin luontokohteisiin ei ole sujunut ongelmitta

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu