Pääkirjoitus: Korona uhkaa häiritä kuntavaalien ääntenlaskua, mutta siihenkin on ratkaisu

Äänestysaika voisi hyvin päättyä nykyisin kello 18. Mirja Hussain / arkisto

Kuntavaaleihin on aikaa rapiat puoli vuotta. Ennakkoäänestys alkaa 7. huhtikuuta ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 18. huhtikuuta. Perinteisesti äänestäminen on ollut monelle traditio. Vaalitoimitsijoiden palveltavaksi mennään pariskuntana tai isommalla porukalla ja äänestämisen jälkeen juodaan vaalikahvit. Tunnelmaa täydentävät saloissa liehuvat siniristiliput.

Vaan miten lienee asian laita tänä vuonna? Jos vaalit järjestettäisiin nyt, äänestyspäivänä pitäisi ottaa huomioon monia rajoituksia. Äänestämään pääsisi vain tietty määrä ihmisiä kerrallaan. Sisällä käytettäisiin maskeja, jolloin kasvokuvan tunnistaminen ajokortista tai passista on sula mahdottomuus. Virkailijoiden pitäisi istua kaukana toisistaan ja altistumisriski olisi silti olemassa. Jonot pitäisi venyttää pihalle. Tunnelma olisi kaukana juhlallisesta jos vettä pudottelisi niskaan niin kuin huhtikuun puolivälissä voi hyvinkin olla.

Koronarajoitukset aiheuttaisivat ikäviä seurauksia myös ääntenlaskuun. Ääntenlaskijoita voisi rekrytoida aiempaa vähemmän, koska tiloissa pitäisi istua normaalia väljemmin. Se taas tarkoittaisi sitä, että äänestystulos selviäisi vieläkin myöhemmin. Ikävästi tämä mahdollinen tilanne osuu ensi kertaa kohdalle juuri kuntavaaleissa, joissa ääntenlasku ylipäätään kestää kauemmin kuin muissa vaaleissa. Yksinkertaisesti jo siksi, että ehdokkaita on niin runsaasti.

Koronarajoitukset ja omakohtainen varautuminen voi johtaa siihen, että entistäkin useampi äänestää ennakkoon. Tämä ei olisi mikään uusi ilmiö, vaan ennakkoäänestyksen suosion kasvu on ollut trendinomaista. Kun vuoden 2008 kuntavaaleissa ennakkoon äänesti alle 40 prosenttia äänioikeutetuista, vuonna 2017 heidän osuutensa oli jo yli 45 prosenttia.

Tuloksetkin saataisiin valmiiksi ihmisten aikoihin.

Vastaavasti vaalisunnuntaina äänestämässä käyneiden määrä on laskenut tuon kahdeksan vuoden aikana lähes 130 000 hengellä. Kehitys tarkoittaa sitä, että vaalipaikoilla ei ole ollut ruuhkaa. Se taas on turhauttavaa vaalitoimitsijoille ja voi vaikeuttaa vapaaehtoisten houkuttelua, kun sunnuntaipäivänä on muutakin tekemistä kuin istua luokkahuoneessa tyhjänpanttina.

Onkin perin kummallista, että vaalilaki ei ole reagoinut tähän trendiin. Vaalihuoneistojen aukioloajat ovat agraariyhteiskunnan ajoilta. Kenenkään oikeusturva demokraattisessa yhteiskunnassa ei varmasti vaarantuisi, jos äänestäminen päättyisi kello 18. Tuloksetkin saataisiin valmiiksi ihmisten aikoihin. Tähän on tarvetta etenkin korona-aikana, mutta aikaistus voisi hyvin jäädä pysyväksi kenenkään siitä kärsimättä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu