Lukijalta: Tapahtuma-ala unohtuu poikkeusaikana – kustannustuki on päivitettävä, jotta yrityksillä olisi tulevaisuus

Lassi Mertaranta

Tapahtuma-ala on laaja, yhteiskunnalle reseptitöntä hyvinvointia tuottava kokonaisuus, josta me lähes kaikki nautimme jossain muodossa. Teatterit, musikaalit, messut, kiertueet, festivaalit ja lukematon määrä vastaavanlaisia tapahtumia ja niitä järjestäviä yrityksiä sai 13.3.2020 lähtien kiellon harjoittaa elinkeinoaan hallituksen toimien johdosta.

Vaikka viimeisen puolen vuoden aikana kokoontumisrajoituksia on höllennetty, ei tapahtumien vaatimien, kuukausia kestävien valmistelujen takia elinkeinoa ole voitu harjoittaa läheskään entisessä mitassa, koska rajoitteet ovat jatkuneet voimakkaina ja muuttuneet kuukausittain.

Hyvin suunnitellusta ja tuotetusta tapahtumasta on mukava nauttia, eikä vierailijalle pääse syntymään käsitystä jopa vuoden ennen tapahtumaa tarvituista eri ammattilaisten työtunneista: tilavarauksia, suunnittelua, harjoittelua ja valmistelua, jotta kaikki sujuu hyvin itse tapahtumassa.

2000-luvun alusta tapahtuma-alalla olleena voin todeta, että ala on kehittynyt merkittävästi ajasta, jolloin moni oletti alalle pääsyksi riittävän reikäiset farkut, huolittelematon parta, norttiaski flanellipaidan rintataskussa ja bändihuppari. Alasta oli negatiivinen käsitys, eikä sitä mielletty oikeaksi ammatiksi. Ehkä siihen oli syynsä, mutta käsitys on historiaa.

Nyt alan yritykset investoivat alati kehittyviin laitteistoihin, henkilökuntaa koulutetaan, tapahtumaturvallisuutta parannetaan, esteettömyyttä otetaan huomioon ja tapahtumia pystytään järjestämään entistä turvallisemmin, yhä isommille yleisömassoille koulutettujen ammattilaisten toimesta.

Alan kehittymistä kuvaa myös liiketalous. Tapahtumateollisuus ry:n selvitysten mukaan toimialan kokonaisarvo ylsi ennen koronakriisiä jopa 2,35 miljardiin euroon, alalla toimii noin 3 200 yritystä. Se työllistää 20 000 kokoaikaista ja jopa 175 000 tilapäistä työntekijää vahvan sesonkiluonteensa vuoksi.

Mahdollistakaa elinkeinon harjoittaminen turvallisesti ja ennakoidusti ja valmistelkaa suositukset huolella.

Sesonkiluonteisuuden ja Suomen vahvan työehtolainsäädännön vuoksi alalle ei pääse syntymään isoja toimijoita, jotka työllistäisivät suuren joukon ammattilaisia, vaan valtaosa alalla toimivista on freelancereita tai 5–10 henkeä vakituisesti työllistäviä yrityksiä. Töitä tehdään kelloon katsomatta, kun niitä on, ja luodaan taloudellista puskuria normaalistikin hiljaisille kuukausille. Näin alan toimijat elättävät perheensä, työllistävät itsensä ja hoitavat yhteiskuntavelvoitteensa kunnialla.

Näiden yritysten yt-uutiset eivät tavoita ministereitä, eivätkä ketään muutakaan kuten esimerkiksi Kaipolan tehtaan sulkeminen, joka on toki karmea tapaus koko maalle.

Samaan aikaan, kun hallitus rajoittaa kohdennetusti tapahtuma-alan elinkeinon harjoittamista, vastuuministerit vierailevat yt-tiedotteita jakavissa yrityksissä ja tapahtuma-alan tekijät miettivät, miten hankkivat toimeentulon ja ennen kaikkea, mitä tekevät tulevaisuudessa, koska kriisin kestosta ei ole kenelläkään tietoa.

Tapahtuma-alan ihmisissä on paljon potentiaalia, periksiantamattomuutta, eikä almuja ole yleensä aneltu, mutta ala varmasti toivoo turvallisesti järjestettävien tapahtumien mahdollisuutta. Kustannustuen laskentaperuste ja sen myöntämisen aikaväli tulisi optimoida vastaamaan edes jollain tasolla rajoitteiden aiheuttamia menetyksiä. Näin varmistettaisiin oikeudenmukainen kohtelu muiden kriisin koettelemien alojen rinnalla.

Jatkossa pitäisi kiinnittää huomiota myös koronaa koskevien suositusten ja niistä uutisoimisen selkeyteen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja avin tiedottaminen elokuun lopussa ja Husin suositussekoilu kymmenen hengen kokoontumisrajoituksista viime viikkoina kuvaa välinpitämättömyyttä tapahtuma-alaa kohtaan.

Töitä tehdään kelloon katsomatta, kun niitä on, ja luodaan taloudellista puskuria normaalistikin hiljaisille kuukausille.

Alalla sekä ostajat ja myyjät ovat varpaillaan ja joutuvat nojaamaan päätöksissään paljolti uutisiin suositusten muutoksista. Jos tiedottaminen on edellä mainitulla tasolla, pahimmillaan aiheutuu hetkessä asiakkaiden epävarmuutta ja peruutusaalto. Vahingon korvaajaa tuskin löytyy tiedon jakajista.

Joten, hyvä hallitus, mahdollistakaa elinkeinon harjoittaminen tapahtuma-alalla turvallisesti ja ennakoidusti, valmistelkaa suositukset huolella, älkää antako aiheita klikkiotsikoille tapahtuma-alan yritysten kustannuksella. Päivittäkää kustannustuki sellaiseksi, että alan yritykset pääsevät sen piiriin ja pystyvät tulevaisuudessa vielä toimimaan.

Kirjoittaja on tapahtuma-alan yrittäjä Lahdesta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.