Markus Pirttijoen Esalainen: Olisiko kainuulaisista opeista apua Scanian tehtaan lopetuksen aiheuttaman kriisin jälkihoitoon?

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

"Olisiko teillä laittaa automaatioihmisiä meille tänne bussilastillinen? Tarvetta olisi."

Tällaisia terveisiä sain tällä viikolla entiseltä kotiseudultani Kainuusta. Transtechin vaunutehtaalla Kajaanin Otanmäessä on jo pitkään ollut pulaa asentajista, kun siellä kasataan hitsipillit punaisena raitiovaunuja Tampereelle ja Helsinkiin. Asetelma on vähän korni. Nälkämaaksikin kutsutussa Kainuussa olisi töitä tarjolla meille vauraiksi ajatelluille etelän immeisille. Kajaanissa työttömyysaste on yhdeksän pinnassa, meillä melkein 17 prosenttia.

Vaan oli minulla asiaakin, kun Kainuuseen soittelin. Kiinnosti nimittäin palauttaa mieleen, mitä siellä tehtiin 12 vuotta sitten, kun Kajaanissa taivas pimeni hetkessä. UPM ilmoitti syksyllä 2008 sulkevansa paperitehtaan. Vaikka Lahdessa ei ole aivan samasta kysymys, niin on hyvä ainakin pohtia, olisiko siitä jotain opiksi otettavaa.

Ensimmäinen päätös Kajaanissa oli, että ei lähdetä meuhkaamaan barrikadeille kuten Kemijärven sellutehtaalla. Ei se tehdas huutamalla takaisin tule. Tämä onnistuu varmasti Lahdessakin; nöyryyden puutteesta meitä on turha syytellä.

Bussitehtaan pääluottamusmies ei halua poliitikoilta vaalipisteiden keruuta paperinpyörittelyllä

Toinen päätös oli kerätä nopeasti yhteisen pöydän ääreen keskeiset toimijat: UPM, ely-keskus, kaupunki, maakunta, yrittäjäjärjestö, kauppakamari, Finnvera, muiden kuntien edustajia sekä paikallinen kuntien omistama elinkeinoyhtiö. Teoriassa mahdollista Lahdessakin, vaan onko käytännössä?

Toki täällä on osattu lobata oikein kunnolla, mistä todisteena oikorata ja ohitustie. Mutta onko istuttu porukalla alas, päätetty yhteinen suunta ja vedottu oikein isosti hankkeissa ja valtion rahoituksessa siihen? Business City oli ehkä jotain tällaista, vaan oliko aika silloin vielä kypsä?

Rahalla sitä pelattiin Kajaanissakin. Valtio ja yhtiö osallistuivat paperitehtaan sulkemisen jälkihoitoon yli 30 miljoonalla eurolla. Kainuu sai rakennemuutosrahaa yli 22 miljoonaa euroa. UPM sijoitti työntekijöidensä uudelleenkoulutukseen 2,5 miljoonaa ja tehtaan paikalle perustettuun uusyrityskeskukseen 10 miljoonaa. Ei taitaisi onnistua tänä päivänä.

Lahden kaupunki löi pöytään tuhdin tukipaketin: uusi koulutuslinja ja professuuri Lahteen, ministereiltä tukea esitykselle

Iso erottava tekijä Lahden seudun ja Kainuun välillä on julkisten työpaikkojen määrä. Talvivaaran tarinaa jatkoi valtion Terrafame. Varuskunnat ympärillä kaatuvat, mutta Kainuun prikaati porskuttaa entistä vahvempana. Transtechin tehdaskin elää vielä valtion ja kuntien tilauksista. Kainuussa julkisten työpaikkojen osuus on 8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Lahdessa ollaan paljon keskiarvon alle.

Nyt kun tehdasta ollaan sulkemassa, pitäisi käyttää se kuuluisa momentum ja panna paukkuja siihen, miten täällä saataisiin elinkeinoelämää ja työpaikkoja uuteen asentoon. Vahvempi julkinen sektorikaan ei olisi pahitteeksi. Se kun pehmentää mukavasti suhdannevaihteluita, mikä näkyy nyt Kainuun työttömyysluvuissa. Tähän sitä yhteistä tahtoa ja näkemystä tarvittaisiin.

Perjantain ministerivierailulla Lahden pelastusrenkaaksi esitettiin sähköautoklusteria, akkutehdasta ja niin edelleen. Vaikka siinä voi olla vielä muutama muuttuja välissä, olisi kyllä mukavaa soittaa kainuulaisille, että sori nyt ei asentajat ehdi teille, mutta voisitteko sen sijaan lähettää muutaman rekkalastillisen Terrafamen akkukemikaaleja tänne Lahteen?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu