Pääkirjoitus: Lahti pohtii, mitä tekisi Ateriapalveluillaan

Tuulia Pelli johtaa Lahden kaupungin ja hyvinvointiyhtymän yhteistä yhtiötä Päijät-Hämeen Ateriapalveluja. Terhi Säynäjärvi

Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhdessä omistama Päijät-Hämeen Ateriapalvelut ei näytä saavan koronakriisin jäljiltä kaipaamaansa työrauhaa. Jo kesäkuussa yhtymä päätti kilpailuttaa kaikki omat ateriapalvelunsa syksyn aikana. Nyt samaa harkitsee myös Lahti.

Kaupunginhallituksessa on jo keskusteltu asiasta, ja virallisesti se on tulossa käsiteltäväksi lähiaikoina. Jos kaupunginhallitus näkee kilpailuttamisen tarpeelliseksi, lopullisen päätöksen tekee valtuusto syksymmällä.

Hyvinvointiyhtymän puolella ateriapalvelujen kaltaisten tukipalvelujen kilpailuttaminen on osa tuottavuusohjelmaa, jonka avulla yhtymä pyrkii vakauttamaan taloutensa omistajakuntien kantokykyä vastaavalle tasolle. Myös Lahti painii suurten taloudellisten ongelmien kanssa, mikä pakottaa sen katsomaan entistä tarkemmin jokaisen kuluttamansa euron perään.

Ateriapalveluiden toimitusjohtaja hintaväitteestä: "Tässä on taidettu verrata omenoita ja appelsiineja"

Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen korostaa, että kilpailuttaminen auttaisi selvittämään, mikä on julkisten ateriapalvelujen todellinen hintaero verrattuna markkinaehtoisesti toimivien kilpailijoiden tuottamiin palveluihin. Tästä on Mäkisen mukaan esitetty erilaisia lukuja, joiden vertailukelpoisuuskin on kyseenalaistettu. Siksi asia olisi hyvä tarkistaa.

Epäilemättä kilpailuttaminen houkuttelee kaupunkia myös siksi, että sen avulla on muualla onnistuttu saavuttamaan vastaavissa tapauksissa jopa 20 prosentin säästöjä. Jos sama tapahtuisi Lahdessa, puhuttaisiin varsin merkittävistä summista, sillä kaupungin osuus Päijät-Hämeen Ateriapalvelujen liikevaihdosta on noin 13 miljoonaa euroa.

Ateriapalveluissa ja sen runsaan 350 työntekijän keskuudessa puheet kilpailuttamisesta herättävät ymmärrettävästi huolta huomisesta. Toimitusjohtaja Tuulia Pelli varoittaa tekemästä liian yksinoikoisia vertailua. Hän luottaa yhtiönsä kykyyn kilpailla itse pääasialla eli ruuan hinnalla, jos sivukuluja kuten vuokria ja henkilöstömenoja ei tarvitse ottaa lukuun.

Toisessa vaakakupissa painavat työllisyysvaikutukset.

Samanlaisia "sivukuluja" tosin kertyy myös markkinaehtoisesti toimiville yrityksille. Ja mikäli kilpailuttaminen osoittaisi, että ne kykenevät toimittamaan samat palvelut selvästi edullisemmin, kaupungille ja hyvinvointiyhtymälle ei jää paljon vaihtoehtoja.

Toki toisessa vaakakupissa painavat ratkaisun työllisyysvaikutukset. Vaikka kaupungintalolla tunnutaan uskovan, ettei mistään löydy yritystä, joka pystyisi tuottamaan samat palvelut ilman Päijät-Hämeen Ateriapalvelujen nykyistä henkilökuntaa, asiasta on vaikea saada etukäteen täyttä varmuutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu