Lukijalta: Koronakriisi uhkaa syventää eriarvoistumista, jatkossa otetaan paremmin huomioon digipalvelujen ulkopuolelle jäävät

Mika Forsberg

Suomalaisessa yhteiskunnassa kehitys on monella mittarilla ollut 2000-luvulla myönteistä, kun muun muassa elinajanodote on parantunut. Sosioekonomisella asemalla on silti huomattava vaikutus terveydentilaan ja hyvinvointiin. Merkittävä uhka on, että koronakriisi pitkittyessään syventää vastakkainasettelua, polarisaatiota.

Sosiaaliset ja psykososiaaliset näkökulmat ovat julkisessa keskustelussa jääneet vähemmälle huomiolle. Päijät-Hämeessä näitä kysymyksiä ei voi sivuuttaa, kun huomioidaan alueen pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja niistä seuraava väestön eriarvoistuminen.

Erityistä huolta koronakriisin aikana on kannettu lasten ja lapsiperheiden tilanteesta. Lastensuojeluilmoitusten ja -hakemusten määrä oli Päijät-Hämeessä alkuvuodesta alkaen merkittävästi pienempi kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Kehitystä ei voida selittää koronakriisin vaikutuksilla, sillä ilmoitusten määrä laski heti tammikuusta lähtien.

Kevään tilanteella ja poikkeusoloilla saattaa kuitenkin olla vaikutuksensa siihen, että kesä-heinäkuussa ilmoituksia ja hakemuksia tuli jo lähes sama määrä kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kiireelliset sijoitukset ovat sen sijaan lisääntyneet merkittävästi, 23 prosentilla, kevään aikana.

Monen toimijatahon esille tuomat päihteiden käytön lisääntyminen, perheväkivalta sekä koteihin kasautuva ahdinko ja sen syveneminen näkyvät myös kiireellisten sijoitusten taustalla. Kriisi on koetellut myös parisuhteita, ja perheneuvonnan kaltaisille palveluille on tarvetta.

Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kannalta koronakevät toi arkeen monia mullistuksia. Koulutyö siirtyi etäyhteyksien päähän koteihin, joissa jouduttiin sovittamaan yhteen lasten koulunkäynti ja vanhemman etätyö. Monen lapsen ja nuoren harrastustoiminta keskeytyi tai vähintäänkin supistui.

Kriisitilanteessa korostui julkisen sektorin toimijoiden sekä järjestöjen ja seurakuntien yhteistyö.

Koronakriisi nosti esiin sen, että lapset lähtevät koulutielle hyvin erilaisista olosuhteista. Kodin ja vanhempien tilanteesta riippuen lasten ja nuorten saama tuki ja huolenpito kotona eivät ole olleet itsestäänselvyyksiä kevään aikana.

Kriisillä ja sen pitkittymisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia myös oppimistulosten polarisaatioon (HS 16.8.2020). Perheiden tilanteet ovat vaihdelleet kuitenkin paljon. Ensi- ja turvakotien liiton kyselyssä (toukokuu 2020) lapsiperheiden vastauksissa nousi esille myös se, että kevään korona-aika lähensi perheenjäseniä.

Koronakriisillä on ollut monitahoiset vaikutukset palvelujen hakemiseen ja niiden käyttöön myös muissa väestöryhmissä. Kevään aikana monia palveluja jouduttiin supistamaan välttämättömän hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi sekä kansallisten linjausten toteuttamiseksi taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Varsinkin ryhmämuotoisen toiminnan keskeyttäminen oli useille asiakkaille ja potilaille iso asia.

Moniin varhaista tukea tarjoaviin palveluihin hakeuduttiin ja niitä käytettiin myös merkittävästi vähemmän keväällä, mikä osaltaan voi selittää sitä, että palveluja hakevien asiakkaiden ongelmat ovat olleet normaalia suurempia ja monimutkaisempia. Haavoittuvimmassa asemassa olevien saavuttaminen on ollut yksi järjestelmämme kipupiste jo pitkään, ja kriisi on saattanut etäännyttää heitä avun ja tuen piiristä.

Poikkeusolot ovat tuoneet mittavan määrän erilaista psykososiaalista kuormaa haavoittuvimpien arkeen. Kyse on kuormituksen ja arjen vaikeuskertoimen lisääntymisestä väestöryhmällä, jolla on ollut jo valmiiksi haasteita elämässään.

Kuormitus ja arjen vaikeudet ovat lisääntyneet ihmisillä, joilla on ollut jo valmiiksi haasteita elämässään.

Kriisin myötä otettiin käyttöön uusia ja monen asiakkaan toivomia digitaalisia ratkaisuja. Olemmekin jatkossa vastaavassa tilanteessa valmiimpia turvaamaan palvelutuotanto ottamalla huomioon, ettei tietokone nettiyhteyksineen tai puhelin riittävine puheaikoineen ole kaikille itsestäänselvyys.

Myös kasvokkaiselle kohtaamiselle on paikkansa eikä asetelmasta saa tehdä joko tai -kysymystä.

Kriisitilanteessa korostui julkisen sektorin toimijoiden sekä järjestöjen ja seurakuntien yhteistyö. Järjestöt ja seurakunnat auttoivat monen kuntalaisen selviytymistä arjessa ja edesauttoivat myös julkisia toimijoita.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kysymykset ovat monialaista yhdessä tekemistä, joka edellyttää toimivia rakenteita kansallisesti ja alueellisesti. Marinin hallituksen hallitusohjelma sekä Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 -periaatepäätös antavat hyvän pohjan valtakunnalliselle ja Päijät-Hämeen omalle kehittämistyölle.

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu