Lukijalta: Vanhusneuvostojen asemaa tulee vahvistaa

Katriina Haapakangas

Parhaimmillaan vanhusneuvosto nähdään kunnassa toimielimenä, joka tuo lisäarvoa kunnan omaan päätöksentekoon. Vanhusneuvostoilla ja kunnilla tai kaupungeilla on yhteinen tavoite. Molemmat haluavat, että ikääntyneiden on hyvä asua ja elää ja tarvittavia palveluja on saatavilla.

Siinäkään ei ole mitään ristiriitaa, että kunnan tavoitteet hyvinvoinnin edistämisestä koskevat kaikkia kuntalaisia ja yritysten menestymistä. Mitä paremmin kunnassa yleensä ja erityisesti lapsilla ja nuorilla menee, sitä turvallisemmaksi ja paremmaksi ikäihmiset elämänsä kokevat.

Osa kunnista katsoo, että kuntalain 27 §:n mukaiset velvoitteet on toimeenpantu, kun vanhusneuvosto on asetettu ja sille on nimetty sihteeri. Muodollisia kokouksia pidetään ja asioita käsitellään satunnaisesti. Oikeastaan tällöin toteutuu vasta tuon kuntalain pykälän ensimmäinen momentti.

Kunnissa toimivien vanhusneuvostojen asemasta ja merkityksestä onkin syytä keskustella. Kun puhutaan eläkeikäisten hyvinvoinnista, on ymmärrettävä, että kyse ei ole ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Eläkeläisten ikähaarukka välillä 65–105 vuotta on 30–40 vuotta. Eläkeläiset ovat erilaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa, valtaosa yli 65-vuotiaista ikäihmisistä voi hyvin ja osallistuu aktiivisesti. Kaikkia ikäihmisiä ei saa niputtaa yhteen, ei edes korona-aikana.

Kaikkia ikäihmisiä ei saa niputtaa yhteen, ei edes korona-aikana.

Lakien toimeenpanossa kunnissa on äärettömän tärkeää aina pyrkiä ymmärtämään, mitä lainlaatija, siis eduskunta, on halunnut saada aikaan. Jokainen lakipykälän momentti ja kappale on yhtä tärkeä, siis tässä tapauksessa erityisesti myös tuo toinen.

Tässä vielä kokonaisuudessaan kuntalain 27 §:

"Ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen.

Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaa asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta."

Vanhusneuvostojen jäsenillä on myös suuri merkitys neuvoston aseman kannalta, kuten varatuomari Tuulikki Petäjäniemi vanhusneuvostoseminaarissa tiistaina Lahdessa toi esille. Hän korosti, että on tärkeää tehdä vanhusneuvostotyö näkyväksi ja vaikuttavaksi.

Toiminnan tulee olla hyvin suunniteltua, organisoitua, aktiivista ja aloitteellista. Kunnista löytyy myös esimerkkejä hyvin toimivista vanhusneuvostoista ja yhteistyöstä kuntalaisten ja kunnan kanssa. Näitä esimerkkejä kuulimme seminaarissa Hollolasta ja Hämeenlinnasta.

Me ikäihmiset, emme ole taakka yhteiskunnalle, olemme monella tavalla suuri voimavara!

Kirjoittaja on Kanta- ja Päijät-Hämeen eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaryhmän puheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu