Lukijalta: Jyrkkä ei varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen säästöille

Pirjo Varumo, puheenjohtaja, Lahden seudun vanhemmat – Laseva, Seija Pohjavirta, puheenjohtaja, Kariston vanhempainyhdistys, Suvi Turunen, puheenjohtaja, Kärpäsen koulun vanhempainyhdistys, Tuuli Matilainen, puheenjohtaja Länsiharjun koulun vanhempainyhdistys, Heidi Mälkönen, puheenjohtaja, Erstan vanhempainyhdistys, Riikka Helläkoski-Piipponen, puheenjohtaja, Tiirismaan koulun vanhempainyhdistys

Lahden kaupunki julkaisi elokuussa talouden säästötavoitteet vuodelle 2021. Suurimmat säästötavoitteet on asetettu sivistyspalveluille, 12,9 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatukselle on asetettu 3,7 euron määrärahaleikkaus, joka kohdistuisi päiväkotipaikkojen vähentämiseen sekä ilta-, viikonloppu- ja vuorohoidon keskittämiseen. Perhepäivähoidon tukea pitäisi supistaa, myös palvelusetelin arvo ja yksityisen hoidon tuen taso laskisivat.

Perusopetukselle on asetettu 5,3 miljoonan euron säästötavoite, joka on tarkoitus saada aikaan esimerkiksi vähentämällä koulujen oppilaskohtaisia hankintamäärärahoja, ryhmäkokoja suurentamalla sekä vähentämällä henkilöstömenoja.

Vaihtoehtona on tuntikehyksen pienentäminen ja opetustuntien vähentäminen lainsäädännön minimiin. Käytännössä tämä tarkoittaisi monipuolisesta kieliohjelmasta ja painotetusta opetuksesta luopumista.

Sivistyslautakunta torjui suurimman osan säästöistä ja esittää sivistyspalveluiden säästöksi 2,97 miljoonaa euroa.

Me pienten lasten ja koululaisten vanhemmat olemme seuranneet jo vuosia järkyttyneinä jatkuvien säästötoimenpiteiden vaikutuksia lastemme hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

Tukia voidaan periä takaisin, jos opettajia lomautetaan tai muuten heikennetään lapsi- ja nuorisopalveluja.

Vuonna 2018 peruskoulujen kieliohjelmaa muutettiin. Uudistuksen tavoitteena oli opetushallituksen mukaan aloittaa A1-kielen opiskelu ensimmäiseltä luokalta ja lisätä tarjontaa, jotta yhä useampi lapsi valitsisi esimerkiksi ranskan, saksan, venäjän, espanjan, kiinan tai japanin ensimmäiseksi kielekseen.

Sivistyslautakunta päätti kuitenkin, että kaikki oppilaat aloittavat A1-kielenä englannin opiskelun. Näin romutettiin perheillä aiemmin ollut mahdollisuus valita A1-kieli monipuolisesti.

Lautakunnan päätöksen mukaan piti selvittää myöhemmin, kuinka paljon oppilaat ovat valinneet A2-kieltä. Kysymmekin, kuinka paljon A2-kielen saksan, ranskan, venäjän ja ruotsin ryhmiä kouluihin on syntynyt. Kuinka monella oppilaalla on koulumatkaetuus harvemmin luettujen kielten vuoksi?

Tiedämme, että opettajat ja varhaiskasvatuksen työntekijät tekevät töitä palkkakuopassa samalla, kun heidän työtaakkansa on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa olevien lasten siirtäminen lähikouluihin, kouluterveydenhuollon romuttaminen, erityisopettajien ja avustajien vähyys sekä perusopetuksen jo valmiiksi niukat resurssit.

Viime kevään korona-aika osoitti monta haavoittuvaa kohtaa päiväkotien, koulujen ja kotien tilanteesta. Emme tiedä vielä, millainen vaikutus korona-ajalla on ollut lasten kasvuun ja oppimiseen.

Sen tiedämme, että suunnitellut leikkaukset näkyvät ennen pitkää lisääntyneinä mielenterveysongelmina, joiden hoito tälläkin hetkellä, erityisesti lasten ja nuorten kohdalla, on Lahdessa ala-arvoisella tasolla.

Lahdessa voidaan säästää enää vain vähentämällä lasten määrää.

Tänä kesänä Lahti on saanut valtiolta koronatukea esi- ja perusopetukseen 1 327 622,50 euroa ja varhaiskasvatukseen 133 475 euroa. Kuinka paljon uusia opettajia, avustajia ja muuta henkilökuntaa noilla rahoilla on palkattu auttamaan kevään koronatilanteen aikana etäopetuksessa syntyneiden ongelmien paikkaamisessa? Opetusministeri on ilmoittanut, että tukia voidaan periä takaisin, jos opettajia lomautetaan tai muuten lapsi- ja nuorisopalveluja heikennetään.

Suomi sijoittui Unicefin tekemässä 41 maan lasten hyvinvointivertailussa viidenneksi. Unicefin raportin mukaan hyvinvoivien ja huonosti voivien lasten välillä oleva kuilu on silti Suomessa syvä. Suomen Unicef on luovuttanut jo kahdesti Lahdelle lapsiystävällinen kunta tunnustuksen.

Lapsiystävällisyys on mainittu yhtenä tärkeimmistä tavoitteista kaupungin strategiassa, jossa tavoitellaan väkiluvun kasvua. Parhaiten lasten ja nuorten eriarvoisuutta voidaan tasoittaa laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella. Ne ovat myös tärkeä vetovoimatekijä ihmisten valitessa asuinpaikkakuntaa.

Lahti oli aikaisemmin valtakunnallisesti kärkipäässä perusopetukseen käytetyn oppilaskohtaisen euromäärän suhteen, ja meillä oli suurkaupunkien rinnalla monipuolinen kieliohjelma. Nyt olemme vertailun häntäpäässä.

Me haluamme, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aikuiset tukevat lastemme tervettä kasvua ja kehitystä, edistävät turvallista oppimisympäristöä ja yhteistyötä kotien kanssa. Tarvitsemme aikuisia lastemme arkeen näkemään, kuulemaan, puuttumaan ja ohjaamaan.

Vaadimme lapsivaikutusten arvioinnin tekemistä kaupungin lasten asioita eli kaupungin tulevaisuutta koskevasta budjetista.

Lakisääteisestä varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta Lahdessa voidaan enää säästää vain vähentämällä lasten määrää. Tähän päämäärään Lahti pääsee nopeasti paikkaamalla kaupungin taloudellista tilannetta sivistystoimen säästöillä!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu