Pääkirjoitus: Hallituksen sotessa paljon mätää Päijät-Hämeen kannalta

Krista Kiurun (sd.) johdolla valmisteltu sote-esitys sai sapiskaa Kari Lempisen (sd.) johtamalta PHHYKY:n hallitukselta. Elena Liseytseva

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on aiheellisesti pitänyt ääntä huutavasta vääryydestä, jonka maakuntamme joutuu kokemaan, mikäli hallitus toteuttaa sote-uudistuksensa tuoreen lakiluonnoksensa mukaisesti.

Uudistuksessa maakunnat vastuutetaan järjestämään kaikki tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen, mutta rahat tarkoitukseen tulevat valtion kukkarosta. Päijät-Hämeessä muutos olisi toiminnallisesti vähäinen, sillä sote-palvelut ovat olleet maakunnallisen yhtymän vastuulla jo kohta viisi vuotta. Isoin ongelma piileekin rahoituksessa.

Edelläkävijän roolissaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on osin olosuhteidenkin pakosta joutunut mutta myös onnistunut järjestämään palvelunsa keskimääräistä selvästi tehokkaammin ja taloudellisemmin. Nyt Päijät-Hämettä ollaan rankaisemassa tästä saavutuksestaan, sillä sen seurauksena valtio on tuomassa tänne tulevaisuudessa niin vähän rahaa, että sote-palveluja olisi mahdotonta tuottaa nykyisessä laajuudessaan. Väestön nopean ikääntymisen kun ennakoidaan kasvattavan täällä palvelujen kustannuksia selvästi enemmän kuin valtiolta on luvassa lisää euroja.

Hallituksen sote-rahoitusmalli voi johtaa moraali­katoon, sanoo terveystaloustieteen dosentti – Päijät-Häme yksi kärsijöistä

Rahoitus ei ole ainoa ongelma, josta hyvinvointiyhtymän hallitus hiljattain älähti lausuessaan näkemyksensä sote-lakiluonnoksesta. Valtiovalta mielii puuttua ohjauksellaan liian yksityiskohtaisesti maakuntien operatiivisiinkin tekemisiin, mikä vesittää pahoin paljon puhutun "itsehallinnon". Saman tekee verotusoikeuden puute.

Päijät-Hämeessä jo hyviksi havaittuja käytäntöjä uhkaa sotkea sekin, ettei lakiluonnos tue tarpeeksi palvelujen monituotantoa. Vaatimus riittävästä omasta palvelutuotannosta heikentää maakuntien mahdollisuuksia järjestää toimintaa tehokkaasti ja tuottavasti tilanteessa, jossa rahoituksen niukkuus päin vastoin edellyttäisi vapaampia käsiä tuotantotapojen arvioimisessa.

Päijät-Hämeessä on onnistuneesti suosittu monituottajuutta varsinkin perustason sote-palveluissa. Kumppaneita on löydetty niin yrityksistä kuin kolmannen sektorin järjestöistä.

Rahoitus ei ole ainoa ongelma.

Seuraava harppaus on määrä ottaa sote-keskuspalveluissa Mehiläisen kanssa perustettavan yhteisyrityksen voimin. Sosiaali- ja terveysministeriössä hankkeeseen on suhtauduttu ideologisista syistä nuivasti, ja lakiluonnoksessa maakuntien tekemät isot ulkoistukset esitetään jopa mitätöitäviksi.

Tosin punnitsematta on vielä, miten perustuslaki suhtautuu siihen, jos valtiovalta rupeaa jälkikäteen pyyhkimään pöytää maakuntien ja yksityisten palvelutuottajien keskenään tekemillä laillisilla sopimuksilla. Ainakaan yleiseen oikeustajuun moinen menettely ei hevin mahdu.

Pääkirjoitus Yhteisyrityksen rattaisiin taas kapuloita, mutta pyörät pyörivät yhä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu