Lukijalta: Osallisuus on jokaisen lapsen ja vanhemman perusoikeus, ei mielipidekysymys

Kaisu Muuronen, Reetta Kalliomeri, Miina Weckroth

Osallisuus on termi, josta puhutaan paljon, mutta edelleen monesti sen toteutuminen käytännössä ontuu. Perhekeskustoimintaa ohjaavissa kansallisissa linjauksissa (Perhekeskukset Suomessa 2019) korostuu lasten, nuorten ja perheiden osallisuus ja sen vahvistaminen.

Linjausten mukaisesti jokaisessa perhekeskuksessa tulee ottaa käyttöön toimintatapoja ja malleja, joiden avulla lapset, nuoret ja perheet ovat mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja arvioimassa toimintaa. Osallisuus on jokaisen lapsen ja vanhemman perusoikeus, ei mielipidekysymys.

Osallisuuden vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää myös koronaviruksen kaltaisten tekijöiden aiheuttamissa poikkeusoloissa. Osallisuutta ei voi laittaa tauolle.

Perhekeskuksen tehtävänä on verkostoida eri toimijoiden, niin kuntien kuin järjestöjen, tarjoama tuki ja palvelut siten, että lapsi ja perhe saa tarvitsemansa avun ja tuen. Jotta voimme tarjota lapsille ja vanhemmille heidän hyvinvointiansa tukevaa ja oikea-aikaista tukea, tulee meidän kuunnella lasten ja vanhempien omia näkemyksiä ja ymmärtää sitä arkea, jota lapset ja vanhemmat elävät.

Lasten kanssa leikillisyys on usein paras tapa kohdata ja tavoittaa heidän kokemuksiaan. Tärkeää on mahdollistaa kuulluksi tuleminen yhdenvertaisesti – monesti heikommassa asemassa olevien ryhmien tai esimerkiksi lasten ääni jää kuulematta.

Perhekeskustoimijoilla on paljon osaamista kohtaamiseen, joka luo perustan osallisuuden kokemiselle. Osallisuus jää kuitenkin toteutumatta, jos kohtaamiseen ja kuuntelemiseen ei ole lupaa, tilaa tai aikaa.

Vielä on tehtävää, jotta osallisuuden edistäminen olisi systemaattinen osa kaikkien perhekeskusten toimintaa.

Onkin tärkeää, että perheiden osallisuutta edistävät arvot, periaatteet ja toimintakäytännöt näkyvät läpi organisaation – niin asiakastyössä kuin johtamisessa. Johdon rooli osallisuutta edistävän toimintakulttuurin luomisessa on keskeinen.

Monesti osallisuutta vahvistetaan palautekyselyillä, asiakasraadeilla tai neuvonantaja-asiakkaiden ryhmillä. Nämä eivät kuitenkaan yksin riitä saamaan vanhempien tai lasten ääntä monimuotoisesti kuuluviin. Osallisuuden vahvistamisen täytyy olla osa perhekeskuksen palveluiden perustoimintaa.

Olennaista on myös, mitä lapsilta ja vanhemmilta saadulla tiedolla teemme ja miten se otetaan huomioon palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tulevatko lapset ja vanhemmat tietoisiksi siitä, mihin heidän näkemyksensä vaikuttavat?

Parhaiten osallisuuden toteutuminen varmistetaan sisällyttämällä se toimintaa ohjaaviin rakenteisiin. Tämän tulee olla keskeinen osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämistä, jonka osaksi myös perhekeskusten kehittäminen jatkossa linkittyy.

Perhekeskuksilla on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjinä perheiden osallisuuden edistämisessä ja ottaa perheet aidosti keskiöön. Työkaluja ja osaamista tähän on, mutta vielä on tehtävää, jotta osallisuuden edistäminen olisi systemaattinen osa kaikkien perhekeskusten toimintaa.

Muuronen on hankepäällikkö Perheet keskiöön! -hankkeessa, Kalliomeri hankesuunnittelija Arjesta voimaa -hankkeessa ja Weckroth hankepäällikkö Minua kuullaan -hankkeessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu