Pääkirjoitus: Nuoria ei ole varaa menettää työelämästä

Nuorten voi olla vaikeaa löytää apua muun muassa psyykkisiin ongelmiinsa. Mirja Hussain

Lahdessa ja muualla Päijät-Hämeessä on paljon nuoria, 20–29-vuotiaita aikuisia, jotka uhkaavat pudota yhteiskunnan kyydistä. Heillä ei ole opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikkaa, ja lisäksi monilla on mielenterveydellisiä ongelmia, päihdeongelma ja talous huonoissa kantimissa. Kun tällaiset nuoret päätyvät sosiaalityön asiakkaiksi, heitä pyritään auttamaan monin keinoin. Ongelmana vain on, että moni ei osaa hakea apua ajoissa, joten ongelmat saattavat kasaantua.

Moni näistä nuorista jää toimeentulon asiakkaaksi eikä päädy sosiaalityön piiriin, minkä vuoksi heitä ei pystytä ohjaamaan kuntoutuksen, päihdehuoltopalvelujen tai asumisen tuen ulottuville. Sosiaalityöntekijät varoittivat tästä jo silloin, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelan harteille.

Sosiaalityön 20–29-vuotiasta asiakkaista jopa seitsemän prosenttia on eläkkeellä. Eläkkeelle jääminen usein johtaa pysyvään syrjäytymiseen.

Yleensä näitä nuoria yhdistää se, että heidän opintonsa ovat päättyneet peruskoulun jälkeen. Yleistä on myös se, että ongelmiin olisi pitänyt puuttua jo paljon varhemmin lastensuojelun tai perhetyön avulla. Varhaisella tuella voitaisiin ehkäistä sitä, että ongelmia kasaantuu ja jää hoitamatta aikuisikään mennessä.

Oppivelvollisuuden jatkamisella voi olla merkitystä siihen, että nuori ei jää ulkopuolelle kesken murrosiän pahimpien myrskyjen. Kouluilla ja oppilaitoksilla on kuitenkin paremmat mahdollisuudet ohjata nuoria avun piiriin verrattuna siihen, että nuoret jäävät avun hankkimisessa itsensä varaan. Lisäresursseja se kuitenkin vaatii.

Oppivelvollisuuden jatkamista pidetään kalliina, mutta kalliiksi tulee työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikan ulkopuolelle jäävien nuortenkin tukeminen ja auttaminen. Vielä enemmän ajan mittaan maksaa se, jos suuri määrä ihmisiä on työkyvyttömyyseläkkeellä koko työikänsä.

Moni ei osaa hakea apua ajoissa.

Etsivä nuorisotyö pyrkii Lahdessa löytämään 17–29-vuotiaita nuoria ja auttamaan heitä sellaisten tukien ja palvelujen piiriin, jotka edistävät heidän itsenäistymistään ja auttavat heitä löytämään koulutusta tai pääsemään työmarkkinoille. Nuorisopalvelut tekee tässä erittäin tärkeää työtä, koska yhdenkään nuoren ei pitäisi jäädä vaille mielekästä, tulevaisuuden työelämään valmentavaa tekemistä.

Meillä ei ole varaa menettää nuoria elämään toimeentulotuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä, sillä tarvitsemme tulevaisuudessakin työntekijöitä. Sitä paitsi työ antaa ihmiselle paljon muutakin kuin toimeentulon, kuten sosiaalisia kontakteja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu