Pääkirjoitus: Väestökato voidaan vielä välttää, jos niin halutaan

Syntyvyys vajosi Suomessa jo pari vuotta sitten 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Irene Stachon / Lehtikuva

Tilastokeskus hätkähdytti suomalaisia muutama vuosi sitten ennusteellaan, jonka mukaan väestönkasvumme muuttuu väestökadoksi 2030-luvulla.

Jo pitkään Suomessa on kuollut vuosittain enemmän ihmisiä kuin syntynyt. Siten väestönkasvu on jäänyt yksin maahanmuuton varaan, mutta ensi vuosikymmenellä siitäkään ei enää olisi ratkaisevaa apua syntyvyyden romahdettua 1800-luvun nälkävuosien tasolle pysyvän oloisesti.

Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin tuore tutkimus kertoo, että 1980-luvulla syntyneiden naisten keskimääräinen lapsiluku saattaa jäädä 1,6:een tai jopa sitäkin vähäisemmäksi. 1970-luvulla syntyneillä naisilla sama lukema hipoo kahta. Pieneltä kuulostavan eron vaikutukset voivat olla dramaattisia.

Ajan mittaan vaarantuu myös eläkejärjestelmämme.

Globaalissa tarkastelussa väestönkasvun kääntyminen laskuun voidaan toki nähdä myönteisenä kehityksenä. Pienelle kansakunnalle sillä on kuitenkin kosolti kielteisiä vaikutuksia. Ennen kaikkea syntyvyyden pitkäaikainen lasku vaarantaa hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjan, kun yhä pienemmäksi käyvä työssäkäyvien joukko joutuu verorahoillaan kustantamaan ikääntyvän väestön kasvavan palvelutarpeen. Ajan mittaan vaarantuu myös eläkejärjestelmämme.

Syntyvyyden laskusta on ollut huolissaan tehtävälleen uskollisena myös Väestöliitto. Se julkisti tiistaina aiheen tiimoilta ensimmäisen väestöpoliittisen raporttinsa 16 vuoteen sisällyttäen siihen täydet kymmenen suositusta väestönkasvun turvaamiseksi ja väestöpolitiikan pohjaksi.

Raportti: Suomen syntyvyys on maailman alhaisimpia, eikä maahan saavu riittävästi työikäisiä – väestöä tarvitaan lisää puoli miljoonaa

Lapsettomien nuorten aikuisten osuus on meillä suurempi kuin muualla. Väestöliitto korostaa aivan oikein, että jokaisella on oikeus päättää, montako lasta haluaa tai valitseeko elämän täysin ilman lapsia. Kaikki eivät kuitenkaan saa lapsia vaikka haluaisivat, ja heitä yhteiskunnan tulisi väestöliiton mielestä auttaa nykyistä monipuolisemmin tavoin.

Tänä päivänä ensimmäinen lapsi saadaan yhä vanhempana, mikä helposti johtaa siihen, että perheen lapsiluku jää luonnollisista syistä toivottua pienemmäksi. Tämän välttämiseksi väestöliitto toivoo yhteiskunnalta uusia kannustimia, jotta nuorten parien ei tarvitsisi pelätä, että varhainen lasten hankkiminen suistaa heidät taloudelliseen katastrofiin.

Väestöliiton raportista löytyy monta muutakin hyvää neuvoa, jotka valtiovallan soisi muuttavan teoriasta käytännöksi. Tosin ennen sitä päättäjien olisi hyvä linjata, kuinka ripeää väestönkasvua Suomen tulisi jatkossa tavoitella ja millä keinoin. Vaihtoehto on tyytyä nykyiseen tilanteeseen ja antaa kansakuntamme jatkaa hidasta marssiaan kohti häviämistään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu