Pääkirjoitus: Lahden keskustassa kiinnitettävä huomiota myös kehäväylien nopeuksiin

Karjalankadulla ja muilla Lahden kehäväylillä ajetaan valitettavan usein vaarallisen kovaa vauhtia. Sami Kuusivirta

Valmistelevien viranhaltijoiden Lahden keskustan liikennejärjestelyihin suunnittelemat uudistukset ovat tavanneet nousta takuuvarmoiksi kiistakapuloiksi ainakin siitä pitäen, kun keskustaan joskus 1970-luvulla alettiin puuhata ensimmäisiä kävelykatuja.

Polemiikista huolimatta tai sen ansiosta kehitystä on tapahtunut, ehkä verkkaisesti mutta silti vääjäämättömästi, mistä nykyinen kävely-, pyöräily ja joukkoliikennepainotteinen Aleksanterinkatu on tuoreimpia esimerkkejä.

Ajoittain on painettu myös jarrua. Pari vuotta sitten esille nostettu ajatus keskeisen läpiajoväylän Vesijärvenkadun kaventamiseksi ei saanut tuulta siipiinsä. Mutta kuten Aleksin tapaus on osoittanut, väsytystaktiikka voi tuottaa tulosta ajan mittaan. Veskunkin kaventamiseen palattaneen uudelleen, kun tai jos niin sanotussa kehähankkeessa tehdään seuraavia ja entistä vaikuttavampia ratkaisuja.

Vuoteen 2030 ulottuvan Lahden liikkumissuunnitelman ydinajatus on helpottaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden oloa keskustassa ohjaamalla läpiajoliikenne sitä kiertävälle kehälle. Sen pääväyliä ovat Lahdenkatu, Saimaankatu ja Karjalankatu.

Monet päättäjät ovat suhtautuneet kehäsuunnitelmaan kriittisesti sen korkean hintalapun takia. Silti hanke otti jälleen tällä viikolla askelen eteenpäin, kun tekninen lautakunta päätti alentaa nopeusrajoituksen 30 kilometriin tunnissa kehän sisäpuolelle jäävillä kaduilla lukuun ottamatta Vesijärvenkatua, jolla saa ajaa neljääkymppiä.

Jalankulkijoille tilanne on sietämätön.

Päätöstä vastusti lautakunnassa vain perussuomalaisten edustaja. Poikkeuksellisen laaja yksituumaisuus saattaa selittyä sillä, että päätöksen vaikutukset eivät ole järin dramaattiset. Ydinkeskustan kapeilla kaduilla ei tähänkään asti ole voinut ajaa juuri kovempaa, jos vähänkään välittää omasta ja muiden liikkujien turvallisuudesta. Useimmat sentään välittävät, joten nopeusrajoituksen alentaminen lähinnä virallistaa vallitsevan käytännön.

Ratkaisun heikkous on, että säilyttää ennallaan nykyisen käytännön myös kehäväylillä. Niillä saa jatkossakin kaasutella luvan kanssa viittäkymppiä, mikä käytännössä tarkoittaa, että aivan liian monen auton nopeusmittari lähentelee tosiasiassa kuuttakymppiä ja kiihdytystilanteissa joskus enempääkin.

Leveitä katuja monesti henkensä kaupalla ylittävien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta tilanne on jatkuessaan sietämätön. Jos kehäväylien nopeusrajoituksia ei haluta maltillistaa, vähintään soisi lisättävän niiden valvontaa esimerkiksi kameroiden avulla kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja miksei meluhaittojenkin vähentämiseksi.

Lahden keskustan nopeusrajoituksiin suunnitteilla muutoksia: kolmenkympin alue laajenisi – katso karttagraafi kaikista muutoksista

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu