Lukijat: Oppivelvollisuuden laajentaminen lisää hyvinvointia ja tasa-arvoa

Maria Mäkynen, Mika Kari

Koronakriisi on vaatinut paljon meiltä jokaiselta. Epävarmuus on kolhinut ennennäkemättömällä tavalla myös taloutta.

Ahdingon keskellä tulee kuitenkin pitää katse tulevassa ja nähdä, mitä vaatimuksia kriisistä ulospääsy meille asettaa. Kansantalouden korjaaminen edellyttää paitsi elvytystoimia myös hyvinvointivaltion turvaamista.

Talouspolitiikan tavoitteiden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että suomalaisille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän edellyttämään osaamiseen. Työn murroksen vuoksi 1980-luvun jälkeen on hävinnyt jopa kolmannes työpaikoista, joihin riittää perusasteen tutkinto. Tulevaisuudessa tämä kehitys vain kiihtyy, ja matalasti koulutettujen työt ovat vaarassa hävitä.

Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen ja maksuton toisen asteen koulutus. Uudistuksen tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla työelämän aloilla ja helpottaa pelkän peruskoulun varassa olevien asemaa työmarkkinoilla.

Suomi on muodostumassa eurooppalaiseksi poikkeukseksi, vain Turkissa on lyhyempi oppivelvollisuus kuin Suomessa.

Vesa Vihriälän johtaman asiantuntijaryhmän talouspoliittista strategiaa koronakriisissä käsittelevästä raportista selviää, että koulutus- ja innovaatiotoimet ovat välttämättömiä Suomen kasvun ja kilpailukyvyn pelastamiseksi. Vihriälän raportin mukaan vaille toisen asteen koulutusta jääneiden syrjäytymisriski on suuri ja riittävä koulutus on työllistymisen välttämätön edellytys.

Nuorten syrjäytymisriskiä madaltavissa tekijöissä erityisesti toisen asteen koulutus korostuu.

Oppivelvollisuuden laajentamista ovatkin suositelleet useat tutkimukset ja asiantuntijat kuten Talouspolitiikan arviointineuvosto, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, OAJ ja opiskelijajärjestöt.

Oppivelvollisuuden laajentamisessa kyse onkin talouden ohella ihmisten hyvinvoinnista ja tasa-arvosta. Koulutustason noston on havaittu vaikuttavan suoraan kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Nuorten syrjäytymisriskiä madaltavissa tekijöissä koulutukeen hakeutuminen ja erityisesti toisen asteen koulutus korostuvat.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole pois syrjäytymisen ehkäisytoimista eikä muista tärkeistä toimista kuten varhaiskasvatuksen, ennaltaehkäisevän perhepolitiikan ja koko koulupolkua koskevan varhaisen puuttumisen tuesta. Itse asiassa hallitusohjelmaan on kirjattu juuri näitä painotuksia.

Työelämän muuttuvien vaatimusten aiheuttaman osaamisvajeen täyttämiseksi eivät riitä vain investoinnit nuorten sukupolvien koulutukseen, vaan tarvitsemme myös työväestön osaamisen kehittämistä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös jatkuvan oppimisen uudistus, jonka tavoitteena on lisätä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia työelämässä.

Koronakriisin aiheuttamat talousvaikutukset ovat vain vahvistaneet osaamisen merkitystä työmarkkinoilla. Ympäri maailmaa on otettu etätyön tekemisessä hurjia digiloikkia, eikä työelämä monella alalla varmasti palaudu tästä entiselleen.

Uusi normaali tarkoittaa, että suomalaista korkeampaa osaamista tarvitaan yhä voimakkaammin. Mikäli jokin tulee kalliiksi tuleville sukupolville, se on huono-osaisuuden kasvu, osaamisvaje työmarkkinoilla ja siitä seuraava korjaamaton kilpailukyvyn lasku.

Mäkynen on Lahden kaupunginvaltuutettu (sd.) sekä koulutuksen asiantuntija (KTM), Kari lahtelainen kansanedustaja (sd.) sekä Päijät-Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu