Millamari Uotilan Esalainen: Miksi nuoren välivuosi ei ole rohkea irtiotto oravanpyörästä? Kielenkäyttö paljastaa kulahtaneen asenteen

Millamari Uotila

Uusien ylioppilaiden lukiorutistus saa vihdoin huipennuksensa lauantaina, kun keväältä lykättyjä lakkiaisia päästään viettämään. Toivottavasti juhlamieltä edelleen riittää, vaikka juhlallisuudet ovat armotta myöhässä ja osaa nuorista uudenlainen arki vie jo mukanaan. Vajaa kolmannes kevään ylioppilaista aloittaa jatko-opinnot vielä samana vuonna.

Enemmistöllä valkolakin saaneista edessä on jotakin muuta: niin sanottu välivuosi.

Tositarkoituksella opiskelupaikkaa hakeneelle välivuosi voi olla kova pettymys. Osa taas kaipaa lepoa, vaihtelua ja lisäaikaa ja jättää haut sikseen.

Talous ja nuoret TAT -yhdistyksen tuoreen Nuorten tulevaisuusraportin mukaan välivuoden suosio on hieman laskenut viime vuodesta, mutta edelleen reilu neljännes suunnittelee ottavansa paussin ennen jatko-opintoja.

Tästä joukosta yhteiskunnallisessa keskustelussa ollaan kumman huolissaan. Välivuosi kun hidastaa ammatin hankkimista ja työelämään siirtymistä ja altistaa epäilyttävälle haahuilulle.

Itselleni välivuosia kertyi aikanaan kaksi. Ovet haluamaani opiskelupaikkaan eivät auenneet ennen kuin kolmannella yrittämällä.

Ilman aloituspaikkaa jääminen otti päähän varsinkin toisella kerralla, mutta siitä pääsi nopeasti yli. Elämä jatkui, ja toisin kuin välivuosi-sana antaa ymmärtää, mitään ei jäänyt väliin, vaikka opintojen aloitus lykkääntyikin.

En myöskään elänyt välivuosina missään ”välitilassa”, vaan ihan täyttä elämää. Tein töitä useammallakin työnantajalla ja tienasin hyvät säästöt, opiskelin avoimessa yliopistossa ja valmistauduin tuleviin pääsykokeisiin, matkustin, juhlin ja vietin aikaa ystävien ja perheen kanssa.

Vietinkö siis oikeastaan välivuotta?

Välivuosi-sana onkin aika kolkko ja lannistava. Aivan kuin edessä siintävä syksy ei olisi sinänsä arvokas. Välivuosi kuulostaa siltä, että elämä on toisaalla: on jääty väliajalle, vaikka näytelmä jatkuu jo salin puolella.

Termistä tuleekin mieleen scifi- ja avaruuselokuvista tuttu horrostaminen . Tähtien sodassa vangiksi jäänyt sankari Han Solo odottaa parempia aikoja karboniittiin jäädytettynä, ja muutaman vuoden takaisessa Passengers-leffassa avaruusmatkustajat vaivutetaan horrokseen 120 vuodeksi. Siinä vasta välivuosi!

Sitten kun tällaisesta horroskaudesta tulee tosielämän vaihtoehto, kutsuttakoon tuota aukkoa cv:ssä välivuodeksi.

Välivuosi on tympeä ilmaus myös siksi, että se on täysin ikäsidonnainen. Nimittäin myös jo tovin työelämässä ahertaneet pitävät ”välivuosia”, niitä vain ei kutsuta sellaisiksi.

Sen sijaan ne ovat irtiottoja oravanpyörästä, omaa aikaa ja haaveiden toteuttamista. Näistä rohkeista ratkaisuista saamme lukea myös lehdistä, sillä tarinat ovat inspiroivia.

Nuorista sen sijaan pitää olla vähän huolissaan. Heidän irtiottonsa on välivuosi, eikä sapattivapaa.

Jos minulta kysytään, vapaavuosi tai pari lukion jälkeen on ihan paikallaan. Urapolku ei siitä notkahda eikä tulevaisuuden näkymä heikkene.

Ehdit kyllä, aloititpa opintosi tänä syksynä tai joskus myöhemmin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu