Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mikä on sähkön tuntihinta nyt? Seuraa tästä

Pääkirjoitus Synkät talousuutiset eivät jää tähän viikkoon

Synkät talousuutiset ovat tällä viikolla seuranneet Suomessa toisiaan, eikä niille ole tällä erää luvassa loppua ennen kuin koronaviruspandemia on voitettu kanta.

Finnair aloittaa laajat yt-neuvottelut tavoitteenaan vähentää noin tuhat työpaikkaa. Määrä on liki kuudennes yhtiön Suomessa työskentelevästä henkilöstöstä. Finnairin vanavedessä lentoyhtiön sopimuskumppani, maapalveluyhtiö Swissport Finland ilmoitti omista yt-neuvotteluistaan. Irtisanominen uhkaa jopa puolta yhtiön vajaasta 1 400 työntekijästä.

Rajuista leikkauksista Suomen toiminnoissaan tiedotti myös metsäyhtiö UPM. Potkut on luvassa noin 670 työntekijälle, joista valtaosa työskentelee pian suljettavalla Kaipolan tehtaalla.

Finnairin ja sen kumppanin tapauksissa yt-neuvotteluille ei tarvitse hakea syytä kuin yhdestä suunnasta. Koronakriisi on pakottanut kaikki lentoyhtiöt koviin säästöihin. Meillä Finnair saattoi aluksi turvautua lomautuksiin, mutta kriisin pitkittyessä ne alkavat nyt muuttua irtisanomisiksi, kuten on ollut pelättävissä monen muunkin yhtiön kohdalla, jotka operoivat kansainvälisillä areenoilla.

UPM on kansainvälinen suomalaisyhtiö, jota koronakriisi on purrut vähentämällä painopaperin kysyntää. Jo ennen koronaakin oli laskussa eritoten sanomalehtipaperin kulutus, mikä osaltaan koitui myös Kaipolan tehtaan kohtaloiksi.

UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mukaan pääsyylliset löytyvät kuitenkin toisaalta, koska sanomalehtipaperillekin riittää yhä maailmalla kysyntää. Hän vieritti vastuun maan hallitusten ja ay-liikkeen niskoille.

Työajan lyhentäminen ei kelpaa vastaukseksi.

Hallitukset yksi toisensa jälkeen ovat varmistaneet, että verorasitus ja polttoainekustannukset ovat meillä kovemmat kuin kilpailijamaissa. Vastaavasti työntekijöiden palkkataso on korkeampi ja työaika lyhyempi. Kilpailukykymme rapautuminen on Pesosen mukaan painanut paljon vaa'assa UPM:n pohtiessa, mistä päin maailmaa se joutuu hakemaan välttämättömiksi arvioimansa säästöt.

UPM:n ilmoitettua leikkauksistaan pääministeri Sanna Marin (sd.) toi oitis julki huolensa työttömäksi jäävien puolesta ja lupasi valtiovallan tukevan heitä parhaansa mukaan. Se on paikallaan, mutta olisi odottanut, että pääministeriltä olisi herunut edes hiukan huomiota myös kolikon kääntöpuoleen: mitä valtiovalta voisi tehdä enemmän, jotta yrityksemme eivät UPM:n lailla joutuisi ajamaan alas tuotantoaan ja vähentämään työpaikkoja kotimaassa.

Työajan lyhentäminen ei kelpaa vastaukseksi tähän kysymykseen, sillä kilpailukyvyn parantaminen edellyttää tyystin toisenlaisia keinoja.