Lukijalta: Tulevaisuuden lapsiystävällinen kunta upottaa lippulaivansa?

Henni Hyytiä-Ilmonen

Etelä-Suomen Sanomissa 23.4.2020 kirjoitin, että koronapandemian hyvä hoito voi johtaa menetettyyn terveyteen. Kaupungin luottamushenkilöinä olemmekin saaneet kohdata koronapandemian seurauksia numerotasolla: kassasta puuttuu 60 miljoonaa euroa.

Johtopäätöksenä talousarvioon 2021 esitetään huomattavia säästöjä myös varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen (ESS 20.8.2020). Näemmekö pian koronapandemian hyvän hoidon seuraukset myös kuntalaisten hyvinvoinnissa?

Romahtaneet verotulot ja lisääntynyt eriarvoisuus sekä pahoinvointi näkyvät osin jo nyt, eikä pitkäaikaisvaikutuksista ole vielä varmaa tietoa.

Varmaa on kuitenkin se, että ongelma ei ole sivistystoimessa. Päinvastoin, sivistystoimi on tehnyt erityisen hyvää työtä koko poikkeuskevään. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan lippulaiva – lasten tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut – ovat saaneet ansaitsemaansa huomiota yhteiskunnan kivijalkana.

Lahden kaupungin talouden ongelmat ovat aivan muualla kuin sivistystoimessa, mutta sivistystoimiala yhdessä soten kanssa kyllä on osa ongelmien ratkaisua.

Lapsiperheköyhyys, nuorisotyöttömyys, päihdeongelmat ja alhainen koulutustaso ovat haasteita, joita meidän pitäisi ratkaista saadaksemme veropohjan kohotettua kestävälle tasolle. Lahdessa ei vuosikausiin ole törsäilty sivistystoimessa, vaan oppilasta kohti käytetyt eurot ovat kaupunkivertailussakin erittäin alhaisella tasolla.

Sivistystoimen ja ylipäänsä ennaltaehkäisevän hyvinvointityön säästöt on tässäkin kaupungissa kokeiltu.

Kuntalain §1: ”Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.” Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kuntalaisten valitsema valtuusto. Olen järkyttynyt ensimmäisistä esityksistä talousarvioksi 2021. On aika kääriä hihat ja ryhtyä toteuttamaan kuntalain viestiä.

Talousarvioon 2021 ei tule sisällyttää hyvinvointia ja kestävää taloudenhoitoa heikentäviä säästöjä sivistystoimesta. Koko kaupunkikonserni tulee perata läpi ja uudistaa rakennetta kustannusvaikuttavaan suuntaan menojen karsimiseksi.

Lisäksi tulee panostaa työllisyyteen ja työkykyyn, nämä ovat ainoat mahdollisuudet saada kassavirta riittävälle tasolle. Tulorahoituksen korjaus ei sisällä veronkorotuksia – ne heikentävät ostovoimaa ja siten työllisyyttä entisestään.

Kaikki lähivuosien investoinnit tulee tarkastella kriittisesti, voidaanko niitä lykätä tai supistaa, kunnes niin sanottu uusi normaali on vakiintunut? Kaikki rakenteelliset kivet tulee siis kääntää, mutta vaikka tässä onnistuttaisiinkin, vaikutukset näkyvät viiveellä. Väliajalle hyvinvointi- ja talousvaikuttaviin toimiin voidaan harkita lyhytaikaista lainanottoa, investointilainaa.

Peräänkuulutan jälleen kerran vaikutusten arviointia: Meille päättäjille on saatava yli toimialarajojen erilaisia esityksiä, joiden yhteydessä on esitetty arvio vaikutuksista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Työ valtuutettuna on opettanut, että päätöksentekojärjestelmä on tässä haasteellinen: lautakunta voi päättää vain sen toimialaan kuuluvista asioista, kun taas valtuusto voi päättää vain isoista linjauksista. Rahat ovat yhteiset.

Tarvitsemme vaihtoehtoja talousarviotoimille, jotta voimme aidosti valita. Tarvitsemme hyvinvointitaloussuunnitelman vuosille 2020–2030.

Sivistystoimen ja ylipäänsä ennaltaehkäisevän hyvinvointityön säästöt on tässäkin kaupungissa kokeiltu. Nyt pitää pitää pää kylmänä. On aika katsastaa laiva ja tarvittaessa investoida aluksemme kuntoon, jotta pääsemme turvallisesti perille valtameren aalloista huolimatta nyt ja tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on keskustan kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen Lahdesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu