Päivi Piiraisen Esalainen: Kimolan kanava sai myös maakravut liikkeelle

Eräänä kauniina kesäsunnuntai-iltapäivänä istuskelin Jaalassa pienen kahvilan terassilla. Aurinko paistoi, vesi lorisi suihkulähteestä ja pelargoniat hehkuivat. Tervetuloa-kyltti oli kellahtanut nurin. Kimolantiellä kulki tasainen autojen virta.

Kahvilan pihaan kääntyi muutama auto. Terassilla kuulin, miten ihmiset olivat lähteneet päiväajelulle katsotaan lähistön uusinta ihmettä, Kimolan kanavaa.

Päättelin, että retkelle oli lähdetty hieman kauempaa Kymenlaaksosta ja summittaisella kartalla, koska kanavan sijainnista oli vain aavistus.

Kahvikupposen jälkeen liityin itsekin Kimolantien autoletkaan, käännyin Vierumäentielle ja ajelin kohti Vuolenkoskea. Vasemmalla puolella välkkyi Kimolanlahti. Lahti kapeni peltojen keskellä kulkevaksi miltei luotisuoraksi kanavaksi, joka johdatti uudelle sululle.

Mietin, että maisema voisi olla kauniimpikin, nyt se muistuttaa veneiden ja vesijettien moottoritietä. En ihmettele veneilijöitä, jotka rajoituksista ja säännöistä huolimatta antavat hanaa kanavassa. Ja siksi en ihmettele paikallisia asukkaita, joita meno ärsyttää.

Sululla kävi kuhina. Veneilijöihin nähden maakrapuja oli monikymmenkertaisesti kurkkimassa sulkuun. Paikoitusalueet olivat täynnä autoja ja moottoripyöriä. Konttikahvilaan kiemurteli pitkä jono.

Ihmiset kävelivät maantien pientareella ja jotkut maantiellä. En viitsinyt tunkea väenpaljouteen vaan ohitin paikan hissukseen ja jäin miettimään, mitä kaikkea yritystoimintaa kanavan liepeille voisi rakentaa. Kun kalliilla rahalla rakennettu väylä on nyt olemassa, ympärille voisi kehittää pieniä palveluja ja kivoja yrityksiä. Tietenkin, helppohan ohiajellessa on toivoa vaikka mitä. Yritysten kun kuitenkin pitäisi olla yrittäjilleen kannattavia.

Onneksi laineet kanavassa lyövät kauaksi, koska ainakin Päijät-Hämeessä kerrotaan venekaupan vilkastuneen Kimolan kanavan takia.

Iitissä Vuolenkosken kylä on kuorimassa kermat päältä ja houkuttelee ohikulkevat turistit mennen tullen. Lauantaiaamuisin kylä on tukossa kesätorin takia ja kioskilla jonotetaan jäätelöä oman kokemukseni mukaan "aina". Vuolenkoskelaiset osaavat omaa kyläänsä rummuttaa, ja veneiden määrä on laitureissa silmin nähden lisääntynyt. Jää nähtäväksi, mitä esimerkiksi Heinola tai Kouvola saavat tai osaavat ottaa kanavasta irti. Kouvolan valttina on ainakin Voikkaan vierassatama vesireitin päätepisteessä.

Yksi kollegani kiteytti kanavavierailunsa toteamukseen, että "ei se kovin romanttinen ole". Meille päijäthämäläisille niin tuttu Vääksyn kanava on vertaansa vailla, ja siksi ehkä Kimolaa tulee katseltua kriittisin silmin. Maantiede on mikä on, ja ilmasta katsottuna Kimola sijaitsee keskellä ei mitään. Mukavaa tietenkin on, että Kymijoen vesistöalue tulee kanavan myötä ehkä himpun verran tutummaksi.

Ja romantiikasta puheen ollen – ehkä sadan vuoden päästä paikka näyttää erilaiselta. Onhan Vääksynkin kanava rakennettu vuonna 1871, joten voisi olettaa, että Kimolallakin on rutkasti aikaa kehittyä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut