Pääkirjoitus: Väljä asuminen vetää puoleensa

Etätyön lisääntyminen voi houkutella ihmisiä kasvukeskusten ulkopuolelle väljempiin asuinneliöihin. Elena Liseytseva / arkisto

Maaseutumainen ympäristö on yhä useamman suomalaisen haavekuva eikä varmasti vähiten koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilan vuoksi. Viime aikoina on julkaistu tutkimuksia ja asiantuntija-arvioita sen puolesta, että ihmiset haluavat väljyyttä sekä asunnon sisällä että ulkopuolella.

Tuoreimman tällaisen tuloksen esitti LähiTapiola. Vakuutusyhtiön toimeksiannosta tutkimusyhtiö Kantar TNS oli selvittänyt elokuun aikana runsaan tuhannen suomalaisen muuttoaikeita. Kyselyn mukaan kolmannes kaupungissa asuvista on harkinnut muuttoa maaseutumaiseen ympäristöön.

Tutkimuksen mukaan tässä kehityksessä häviäjiä olisivat kaikkein tiiveimmän kaupunkialueen kunnat. Paine kohdistuisi etenkin pääkaupunkiseutuun. Helsingin ja Espoon osuus on 90 prosenttia tämän ryhmän suhteellisesta tappiosta. Voittajia sen sijaan löytyisi tasaisesti hyvin monenlaisista kunnista: pienempiä ja väljemmin asuttuja kuntia aina ydinmaaseutua myöten. Näin sanoen Päijät-Hämeen voi kokonaisuudessaan laskea kuuluvan nykyisen trendin voittajiin.

Hennan alueen rakentaminen Orimattilassa on edelleen hidasta, mutta tonttikauppa käy hyvin – "Radanvarsialueet ovat tulevaisuuden paikka asua"

Muutoksen pysyvyys on sitten kysymys erikseen. Monet ovat sitä mieltä, että koronaepidemian vaikutus muuttohalukkuuteen on väliaikainen ja kaupungistumisen megatrendi ei ole poistunut mihinkään. Tätä tukee ainakin se, että nuoret muuttavat edelleen opiskelupaikan perusteella kasvukeskuksiin, koska varsinkin korkeakouluopintojen tarjoajatkin ovat keskittyneet niihin.

Pitkän päälle myös nähdään, että kaupunkeihin keskittynyt infra ja palvelut takaavat sen, että sinne halutaan jatkossakin. Rokotteen valmistuttua koronaepidemian kaltaisia elämisen rajoituksiakaan ei pitäisi olla luvassa, ellei sitten maailmalle ilmaantuisi uusi virus.

Etätyö vaatii isompia asuinneliöitä ja siten halvempia neliöhintoja.

Sen sijaan on syytä uskoa, että tapa tehdä työtä muuttuu pysyvästi. Ihmisten ei enää tarvitse asua lähellä työpaikkaa. Monelle riittää, että työpaikalle pääsee kerran pari viikossa julkisilla kulkuvälineillä. Kaikkien ei tarvitse käydä työpaikalla niinkään usein. Silloin asuinpaikkaan vaikuttavat muut seikat kuten asumisen kustannus.

Etätyö vaatii isompia neliömääriä, jolloin vastaavasti neliöhinnan pitää olla edullinen. Tässä kilvassa kalleimmat asuinalueet kuuluisivat häviäjiin. Esimerkiksi vanhojen rivitalojen neliöhinnat ovat pääkaupunkiseudulla noin 3 400 euroa ja muualla Suomessa alle puolet siitä, 1600 euroa. Työn tekemisen uusi luonne voi vahvistaa kasvukeskuksista muuttamisen trendiä, vaikka korona ei sitä aiheuttaisikaan.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kahdesti päivässä arkisin ja kerran päivässä viikonloppuisin.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut