Chiméne Bavardin Esalainen: Lapsi yskii ja nenä vuotaa – Pitääkö soittaa ruuhkaiseen numeroon ja varata aika koronatestiin?

Chiméne Bavard

Äiti, mulla on kurkku tosi kipeä.

Tämä esikoisemme lausahdus ensimmäisellä kouluviikolla pisti hetkeksi pakan sekaisin. Vaikka olen lukenut ja kirjoittanut monia koronavirus-aiheisia juttuja, päässä löi hetken tyhjää. Mitä nyt pitikään tehdä? Mistä tiedän, onko kyseessä vain pientä aamukäheyttä, kunnon flunssa vai kenties jotain pahempaa? Voiko pikkuveli mennä kouluun?

Hetken puhaltelun jälkeen soitimme erittäin ruuhkaiseen Päivystysavun numeroon, josta neuvottiin arvioimaan omat oireet netin Omaolo-palvelussa. Sen jälkeen jäimme odottelemaan kutsusoittoa koronatestiin. Soitto voisi kuulemma ihan tulla mihin kellonaikaan tahansa, vaikka keskellä yötä.

Samanlaista Onko tämä koronaa? -rumbaa käytiin sosiaalisen median perusteella kymmenissä tuttavaperheissäni. Jokainen vanhempi, jonka lapsi yski tai nenä vuoti, joutui ensin pähkäilemään soittaako koronanumeroon ja sen jälkeen odottelemaan mahdollista testiin pääsyä. Osa päätti kylmäpäisesti jättää soittamatta.

Suurinta huutoa tuntui kuuluvan pääkaupunkiseudulla asuvien päiväkotilasten vanhempien suunnalta. Siellä joutui heti tunnin puhelinjonoihin ensimmäisessä asiassa. Yksityisellä puolella testeihin näytti kommenttien mukaan pääsevän saman päivän aikana, mutta julkisella puolella sai odottaa monta päivää.

Epätoivoista oloa ei helpota se, että asiantuntijat ovat kahta mieltä testauksen mielekkyydestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeistuksen mukaan kaikki edes lievistä hengitystieoireista kärsivät lapset tulee viedä koronavirustestiin herkästi. Ohjeistuksessa sanotaan myös, että ennen testitulosta pitäisi välttää kontaktia muihin eli olla käytännössä kotona. Se tarkoittaa alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille poissaoloa työpaikalta.

Eikä tietenkään päiväkotiin saa viedä lasta ennen kuin testistä on saatu negatiivinen tulos. ”Tämä työviikko oli sitten näin taputeltu”, kirjoitti yksi äiti ahdistuneena maanantaiaamuna. Hän oli varma, että lapsella on perusnuha, mutta joutui odottelemaan testiin pääsyä ja sen jälkeen tuloksia yhteensä viisi päivää.

Samaan aikaan testejä tekevän Fimlabin palvelujohtaja Anu Mustila toteaa Aamulehdessä, että testauksiin on syytä tehdä rajauksia, koska kapasiteetti ei riitä testaamaan kaikkia nuhakuumeisia lapsia. Hän rajaisi testaukset esimerkiksi vain altistuneisiin lapsiin.

THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi on eri mieltä. Hänestä lieväoireiset lapset on testattava, koska tietoon on tullut tapauksia, joissa lapsi on ollut ensimmäinen todettu tapaus. Se taas on johtanut onnistuneisiin tartunnanjäljityksiin.

Lapsemme kurkkukipu on ollut jo pitkään poissa, kun saamme soiton. Puhelimessa olevan hoitajan mielestä oireetonta lasta on turha testata, vaikka jotkut koulut sitä vaativatkin. Päätöstämme helpottaa se, ettemme ole käyneet ulkomailla eikä lähipiirissämme ole altistuneita.

Ruljanssi on ohi, kunnes tulee seuraava nuha. Hoitajia käy kyllä sääliksi, jos pahin testauskausi on vasta edessä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu