Lukijalta: Nuorisoalan järjestöjen rahoitus turvattava

Veli Vähämäki

Pitkittynyt koronakriisi on kasvattanut nuorisotyön tarvetta, mutta samaan aikaan nuorisoalan järjestöissä on huoli toiminnan rahoituksesta. Kokoontumisrajoitusten takia muun muassa erilaisten tapahtumien osallistumismaksut ja tilavuokratuotot ovat jääneet monessa alan yhdistyksessä alle budjetin. Pahimmissa tapauksissa tämä on johtanut henkilöstön lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa osan valtakunnallisten nuorisojärjestöjen toiminnasta harkinnanvaraisella avustuksella. Esimerkiksi tämän vuoden kokonaisavustus järjestöille on yhteensä noin 18,6 miljoonaa euroa. Avustus kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin kolme prosenttia johtuen lähinnä avustuksen piiriin tulleista uusista järjestöistä.

Vastaavasti maa- ja metsätalousministeriön valtionavustus 4H-toimintaan on viimeisimmän lisätalousarvion jälkeen noin 4,4 miljoonaa euroa ja kasvua tässä edellisvuosiin verrattuna yli kymmenen prosenttia. Lukujen valossa suunta on siis oikea, mutta onko se riittävä?

Julkisuudessa on esitetty erilaisia laskelmia yhden syrjäytyneen nuoren hinnasta yhteiskunnalle. Arviot vaihtelevat useasta sadastatuhannesta eurosta yli miljoonaan euroon, eikä syrjäytymisen kustannusta voida arvioida vain rahassa, sillä hinta on myös inhimillinen.

Sekä kuntien että järjestöjen tekemällä nuorisotyöllä on suuri merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tämän tiedon valossa nuorisojärjestöille myönnetyt avustukset vaikuttavat kovin pieniltä.

Kriisin kokonaisvaikutusta Suomen talouteen, työllisyyteen ja koko yhteiskuntaan ei vielä tiedetä, mutta esimerkiksi 1990-luvun laman jäljet näkyivät yhteiskunnassa pitkään. Tuolloin suurina kärsijöinä olivat juuri nuoret, osa vanhempiensa työttömyyden vuoksi, osa oman tulevaisuutensa näköalattomuuden takia.

Esimerkiksi 1990-luvun laman jäljet näkyivät yhteiskunnassa pitkään. Tuolloin suurina kärsijöinä olivat juuri nuoret.

Maan hallitus kokoontuu syksyllä budjettiriiheen linjaamaan ensi vuoden budjettia. Toivottavasti ministeriöillä on riittävästi ymmärrystä tunnustaa nuorisotyön merkitys koko yhteiskunnan kannalta ja varmistaa riittävä rahoitus nuorisoalan järjestöille tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on työmarkkina-asiamies Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn nuoriso- ja järjestötyön ammattialaryhmässä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu