Pääkirjoitus: Kriisitietoisuus kuntien talousahdingosta nousussa

Investointien karsiminen on kansalaisten suosikkikeino kuntien taloustilanteen parantamiseksi. Sami Lettojärvi

Yhä useampi suomalainen alkaa ymmärtää, että kuntien talousahdinko ei helpotu itsestään, vaan ikävätkin päätökset ovat tarpeen.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuore tutkimus kertoo valtaosan – 84 prosenttia – kallistuneen sille kannalle, että talouden rattaat on kunnissakin saatava pian pyörimään vauhdikkaammin, joitta palvelujen rahoituspohja saadaan turvattua. Kriisitietoisuus on siten vahvassa nousussa, mikä selittynee myös koronakriisillä. Harvalta on jäänyt kuulematta, kuinka dramaattiset sen vaikutukset ovat koko julkiseen talouteemme.

Valistuneisuuden kasvusta kertoo sekin, että vielä vuosi sitten vastaavasta kyselystä ei paljastunut yhtä ainutta talouden tasapainottamiskeinoa, joka olisi saanut osakseen kansalaisten enemmistön hyväksynnän. Nyt sellaiseksi osoittautui kotikunnan investointien lykkääminen ja karsiminen.

Harvempi kuin joka toinen suosisi edelleenkään sellaisia ratkaisuja kuin veronkorotukset, palvelumaksujen korottaminen, palvelujen karsiminen tai kuntaliitokset, mutta niihin suhtaudutaan myönteisemmin tai ainakin vähemmin varauksin kuin vuosi sitten.

Tämä on rohkaiseva tieto, sillä ikävä tosiasia on, ettei kuntien taloutta saada raiteilleen vain investoinneista tinkimällä aikana, jolloin korot matelevat nollan tuntumassa. Sitä paitsi, ilman vetovoimaa ja elinvoimaa vahvistavia investointeja kuntia odottaa entistä ankeampi tulevaisuus. Siksi niihin pitäisi riittää rohkeutta vaikeinakin aikoina.

Toki investoinneista pidättäytymällä saataisiin padottua kuntien huolestuttava velkaantumisvauhti, merkityksellinen seikka sekin. Käyttötalouden ongelmat eivät kuitenkaan tulisi sillä konstilla ratkaisuiksi. Vastausta vaille jäisi edelleen kysymys, miten ratkaistaan yhtälö, jossa kunta syö enemmän kuin tienaa.

Katkeran kalkin joutuvat nielemään monet kunnat.

Jos kunta ei kykene pitkän päälle rahoittamaan palvelujaan normaalilla tulorahoituksellaan, se ajautuu vakaviin vaikeuksiin ja pahimmillaan valtion holhoukseen. Muista kuin välttämättömistä investoinneista pidättäytyminen voi olla silloin viisautta tai jopa pakon sanelemaa. Pysyvästi ongelmaa ei kuitenkaan saada korjatuksi kuin järeillä keinoilla.

Tänäkin syksynä onnekkaimmat vaikeuksissa olevat kunnat pääsevät tekemään sinänsä kipeän valinnan veronkorotusten ja palvelujen karsimisten välillä. Surkeimmassa tilassa olevien on pakko turvautua molempiin. Tämän katkeran kalkin joutuvat nielemään myös monet Päijät-Hämeen kunnat ensi vuoden talousarviota laatiessaan. Se on kaikkea muuta kuin miellyttävä tehtävä ensi kevään kuntavaalien edellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut