Lukijalta: Myös heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien panos nostaa työllisyysastetta

Jaana Pakarinen

Suomen työllisyysasteen nostamisella on ollut tärkeä asema kahden viimeisimmän hallituksen ohjelmassa. Iso tavoite, työllisyysasteen nosto lähes 75 prosenttiin, olisi ehkä voinutkin toteutua, ellei koronavirus olisi ottanut ohjia käsiinsä ja iskenyt taantumakorttia pöytään.

Aiemman hallitusohjelman puitteissa toteutettiin OTE- eli Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteisen hankkeen tavoitteena oli, että osatyökykyiset henkilöt etenevät työllistymispolullaan: pääsevät työhön, koulutukseen, kuntoutukseen tai saavat työllistymistä edistäviä palveluita.

Sanna Marinin hallituksen tavoitteet ovat samansuuntaiset osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistämisen osalta, joten kaikki lupaukset on vielä mahdollista toteuttaa.

Edellisen hallituksen testamentti on työkykyohjelma. Ohjelman tavoitteena on saada henkilöiden olemassa oleva työkyky käyttöön tukemalla työ- ja toimintakykyä ja työllistymistä.

Työkykyohjelman toteuttaminen lähti käyntiin viime syksynä, kunnes loppui maaliskuussa kuin seinään. Vaikka työttömyys on kevään aikana yleisestikin kasvanut, ovat osatyökykyisten työttömien henkilöiden mahdollisuudet työllistyä heikentyneet vielä enemmän.

Työkykyohjelman toteuttaminen lähti käyntiin viime syksynä, kunnes loppui maaliskuussa kuin seinään.

Erityisesti juuri tukea työssään tarvitsevien osatyökykyisten henkilöiden kohdalla palvelutarjonnan keskeytyminen tai loppuminen vaikeuttaa työvoimassa pysymistä. Hallituskauden alussa käynnistetty kehittämistyö heidän työllistymisekseen on pandemian torjumiseksi tehtyjen toimenpiteiden myötä loppunut tai ainakin oleellisesti heikentynyt.

Katse on nyt suunnattava pandemian jälkeiseen elvytysvaiheeseen. Erityisen tärkeää on hyödyntää sosiaali- ja terveysjärjestöjen kokemusta ja asiantuntijuutta. Niiden palvelutuotannon vahvistaminen julkisten palvelujen rinnalla on yksi vahva keino järjestää esimerkiksi palveluita ja asiakasohjauksen tukea. Järjestöjen toiminta on laajaa ja valtakunnallisesti kattavaa.

On selvää, että työttömien työkyvyn palveluidenkin tulee olla pysyvä osa sote-palveluita ja kaikki maakunnat kattavia. Siksi esimerkiksi syksyn budjettikeskusteluissa on varmistettava järjestöjen eli kolmannen sektorin toiminnan rahoitus eli resurssit toimia.

Myös digitaalisten palvelujen toimivuus on varmistettava, jotta poikkeusoloissakin palvelut ovat helposti niitä tarvitsevien käytettävissä.

Monilla työntekijöillä on huoli työehtosopimuksistaan

Erityistä tukea työllistymisessään tarvitsevien henkilöiden osalta ohjaustyön, mentoroinnin ja mahdollisen vertaistuen on jatkuttava keskeytyksettä. Lyhytkin tauko ohjauksessa voi aiheuttaa putoamisen järjestelmästä.

Hyvä ja menestyksekäs tuki, joka on palauttanut henkilön uskon työkykyynsä ja vahvistanut sosiaalista osallisuutta, muuttuu merkityksettömäksi lyhyessä ajassa. Tuen puuttuminen palauttaa tilanteen nopeasti entiselleen ja voi johtaa syrjäytymiseen.

Hallituksen työkykyohjelmassa on tehtävä rohkeita ratkaisuja. Ministerien Aino-Kaisa Pekonen (vas.), Krista Kiuru (sd.) ja Tuula Haatainen (sd.) toivoisi muistavan budjettivalmistelussa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Heidän työpanoksensa on osa työllisyysasteen nostoa.

Työ-, työttömyys- ja eläkemarkkinoilla kuhisee

Osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaisen osallisuuden ja työllistymisen lisäämisen tukikeinoja ovat ainakin järjestöjen ja julkisten palvelujen kiinteän yhteistyön kehittäminen, rahoituksen osoittaminen välityömarkkinatoimijoille osatyökykyisten henkilöiden ohjaukseen, tukeen ja työllistämiseen, digitaalisten palvelujen ja yhtenäisten arviointimittareiden suunnittelu ja käyttöönotto sekä kunnissa käynnistettävien työllisyyskokeilujen ja hallituksen työkykyohjelman kiinteä yhteys.

Palkkatukiuudistuksen yhteydessä on tarkasteltava välityömarkkinatoimijoiden toimintaedellytysten kehittämisen mahdollisuudet. Toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä voidaan koronapandemian aiheuttaman taantuman jälkeen saavuttaa rohkeitakin tavoitteita, kuten työllisyysasteen nosto.

Kirjoittaja on Vates-säätiö sr:n toimitusjohtaja.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa ESS.fi-uutiskirje, saat Päijät-Hämeen ajankohtaiset ja kiinnostavimmat uutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut