Lukijalta: Ihmettelen joidenkin yhteisyritystä vastustavien taipumista apatiaan

Seppo Korhonen

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että Päijät-Hämeen sote-palveluiden jättiulkoistus on kaadettavissa. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tuore ennakkopäätös (10.8.2020) vahvistaa sen, mitä hallinto-oikeudelle jätettävään valitukseen olen yhdeksi valitusperusteeksi jo luonnostellut.

Huomionarvoista on, että Essoten ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän perussopimukset ovat ko. kohdaltaan lähes yhtenevät. Se ero on, että heillä päätöksen on tehnyt yhtymän valtuusto, meillä yhtymäkokous, mutta sillä ei juridisesti ole asian suhteen ratkaisevaa eroa. KHO toteaa päätöksessään esimerkiksi:

Kuntayhtymän perussopimuksen 3 §:n 1 momentin mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta muun ohessa työterveydenhuoltoa. Pykälän (3) 4 momentin mukaan kuntayhtymä voi tuottaa muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja. Pykälän (3) 5 momentin mukaan tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä voi olla osakkaana tai jäsenenä muissa yhtiöissä tai yhteisöissä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kuntayhtymän (Essote) valtuusto oli päättänyt ostaa vähemmistöosakkuuden osakeyhtiöstä, jonka enemmistöosakkaaksi tulisi alueellinen osuuskauppa. Osakeyhtiö toimii kilpailutilanteessa markkinoilla ja se myi terveydenhuolto- ja yleislääkäripalveluita omien osakkaidensa lisäksi myös muille tahoille.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kuntayhtymän valtuuston päätös ostaa osa kysymyksessä olevan yhtiön osakekannasta ei kuulu kuntayhtymän perussopimuksen 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin, joten päätös oli perussopimuksen vastainen. Hallinto-oikeuden (Itä-Suomi) päätöksen lopputulosta ei muutettu.

Ei kannata niellä yhtymän johdon väitettä, että valitustie on auki ainoastaan rannalle jääneille terveysjäteille.

Olen nyt muutaman päivän ajan perannut yhtymän virka- ja luottamushenkilöjohdon toimia ja päätösketjua sosiaali- ja terveyspalvelujen jättimäisessä ulkoistuksessa. Tätä taustaa vasten ihmettelen joidenkin hanketta vastustaneiden taipumisesta apatiaan valitusmahdollisuuksien suhteen.

KHO:n edellä mainittu päätöskin osoittaa, ettei kannata niellä yhtymän johdon väitettä, että valitustie on auki ainoastaan rannalle jääneille terveysjäteille eli Terveystalolle ja Pihlajalinnalle. Ei jättäydytä tykinruuaksi, voimia.

Kirjoittaja on Asukkaiden Lahti -valtuustoryhmän kaupunginvaltuutettu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu