Pääkirjoitus: Korona varjostaa Vanhasen budjettiesitystä

Matti Vanhanen esitteli keskiviikkona ensimmäisen budjettiesityksensä valtiovarainministerinä. Jussi Nukari / Lehtikuva

Valtion ensi vuoden talousarvion valmistelu etenee kohti hallituksen syyskuista budjettiriihtä poikkeuksellisen epävarmoissa tunnelmissa, tunnetuista syistä. Kukaan ei pysty ennakoimaan vedenpitävästi edelleen pahenemaan päin olevan koronaviruspandemian vaikutuksia maailman ja Suomen talouteen.

Rauhallisen kesän päätteeksi korona on nostamassa päätään jälleen myös meillä, mikä sai valtiovarainministeri Matti Vanhasenkin (kesk.) korostamaan epidemian hyvän hoidon ratkaisevaa merkitystä myös talouspolitiikalle hänen esitellessään keskiviikkona ministeriönsä uunituoretta budjettiehdotusta.

Vanhasen johdolla nyt ensi kertaa valmisteltu ehdotus valmistui parahiksi juuri ennen kuin hallitus kokoontui lomiensa jälkeen pohtimaan keinoja koronaepidemian toisen aallon tyrmäämiseksi. Vanhasesta koronaa pitää nyt pystyä hoitamaan siten, ettei taloutta ole tarpeen sulkea viime kevään lailla. Se iski julkiseen talouteemme 20 miljardin euron loven, eikä toiseen mokomaan ole varaa.

Avainkysymys on, kuinka hyvin vienti lähtee vetämään koronan jäljiltä. Viennin vauhdittamiseksi budjettiesitykseen on istutettu useita toimia yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Paljon enempää ei valtiovallalla ole tehtävissä, koska ratkaisevassa roolissa ovat lopulta kansainväliset markkinat.

Entisenä pääministerinä Vanhanen tietää hyvin, että valtiovarainministeriön ehdotus kelpaa tuskin koskaan sellaisenaan hallitukselle, vaikka se tälläkin kertaa noudattelee uskollisesti hallitusohjelmassa sovittua. Nyt kiistoja on povattu työllisyys- ja ilmastokysymyksistä, mutta Vanhanen ennakoi riihen vaikeimmaksi palaksi budjetin survomisen takaisin kehyksiinsä poikkeustilan jälkeen.

Menokaton palauttaminen on työllisyyden vahvistamisen ja rakenteiden uudistamisen ohella tarpeen, jotta koronakriisin entisestään velkaannuttama Suomi voi osoittaa luottoluokittajille toimivansa talouspolitiikassaan taas luotettavasti.

Menokaton palauttaminen on tarpeen työllisyyden vahvistamisen ja rakenteiden uudistamisen ohella, jotta luottamus Suomen talouteen vahvistuu.

Vanhanen puhuu asiaa, mutta hän joutuu tekemään vielä paljon töitä käännyttääkseen kannalleen nekin hallituspuolueet, jotka mielivät jatkaa koronakriisin oikeuttamalla elvytyslinjalla maailman tappiin, tai ainakin niin pitkään kuin lainaraha on halpaa.

Vanhanen korostaa budjettinsa olevan tarpeeksi elvyttävä muun muassa EU:n elvytysmiljardien ansiosta. Menoleikkausten aika sitä vastoin koittaa vasta kaukaisemmassa tulevaisuudessa, mikäli budjettiriihessä aloitettava ja vuoteen 2030 tähtäävä työ julkisen talouden tasapainon palauttamiseksi ei muuten ala tuottaa riittäviä tuloksia. Toki koronalla voi olla tähänkin projektiin vielä sanansa sanottavana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu