Anna-Tuulia Hautalan Esalainen: Vastakohta ei ole väärässä, vaan erilainen

Anna-Tuulia Hautala

Vastakohtien on tunnetusti hankala ymmärtää toisiaan. Varsinkin määräävissä luonteenpiirteissä, kuten intro- ja ekstroverttiydessä, toisen asemaan asettuminen tuottaa suuria hankaluuksia.

Ekstrovertti ei käsitä, miksi introvertti haluaa nyhjätä kotona. Introvertti ei tajua, mistä ekstrovertti repii energiaa jatkuvaan sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Yksinkertaistettuna introvertti nauttii yksinolosta ja ekstrovertti ihmisten seurasta. Lisäksi introvertti tarvitsee rauhaa palautuakseen muiden ihmisten kanssa vietetystä ajasta.

Kun täysin erilaiset ihmiset päätyvät samaan työpaikkaan, ystäviksi tai peräti parisuhteeseen, on luvassa yhteentörmäyksiä. Kun yksi haluaisi tehdä kaiken yhdessä ja toinen tahtoisi olla yksin päivittäin, tuntevat molemmat itsensä petetyiksi.

Suurta oman ajan tarvetta voi olla vaikea ymmärtää, jos itse haluaa olla jatkuvasti menossa. Seurustelukumppanin rauhoittuminen yksikseen saatetaan nähdä suorastaan loukkauksena.

Pahimmissa tapauksissa kumppani edellyttää, että toisen on muututtava tismalleen samanlaiseksi. Kotona viihtyvä vaatii, ettei toinen lähde kavereiden kanssa ulos, koska ei itse halua mennä mihinkään. Sosiaalisista tilanteista nauttiva raahaa väkipakolla kumppaninsa mukaan, koska tällä täytyy olla tylsää yksin kotona.

Oma aika ei tarkoita, ettei haluaisi viettää toisen kanssa aikaa. Yhteistä aikaa löytyy kyllä, kun molemmat sitä haluavat. Kun molemmat osapuolet saavat elää niin kuin luontaisesti haluavat, ovat he myös onnellisempia suhteessa.

Vuosien varrella olemme omaksuneet toisiltamme tapoja ja huomanneet, ettei toinen olekaan väärässä, vaan erilainen.

Introverttiyttä ja omaa aikaa ei välttämättä ymmärretä työpaikallakaan. Työnhaussa tunnutaan arvostavan ihmisiä, jotka pitävät eniten melua itsestään.

Toimiston äänekkäimmät työntekijät keräävät kehut, kun hiljaiset puurtajat hoitavat hommansa aivan yhtä hyvin.

Eri luonteiden erot korostuvat tauoilla. Kun sosiaaliset ihmiset kerääntyvät isoksi lounasporukaksi, haluaisi introvertti syödä yksin ja rauhassa.

Onneksi erilaisuudesta voi ottaa opikseen. Introvertti voi huomata, että kahvitauko kesken pakertamisen tuo uutta intoa työntekoon. Ystävien kanssa vietettyjä hetkiä voi miettiä ilolla oman sohvan nurkasta myös myöhemmin.

Ekstrovertti saattaa oppia, ettei maailma tuhoudu, vaikka joskus on koko viikonlopun yksin kotona. Töissäkin saa yllättävän paljon aikaan, kun ei hypi viiden minuutin välein juttelemaan työkaverien kanssa.

Olen itse introvertti ja eräs ystäväni on ekstrovertti. Vuosien varrella olemme omaksuneet toisiltamme tapoja ja huomanneet, ettei toinen olekaan väärässä, vaan erilainen.

Tuskin olisin ilman ystävääni päätynyt useisiin reiveihin. Ystäväni taas ei olisi vuosia sitten voinut kuvitellakaan viihtyvänsä kotioloissa.

Tämän suuren otannan perusteella uskallan siis kehottaa introverttejä ja ekstroverttejä kokeilemaan toistensa elämäntyyliä. Aina voi oppia uutta ja löytää jotakin mahtavaa tekemistä, jota ei muuten tulisi koskaan kokeiltua.

Ja vaikka toisen tavoista ei tulisikaan itselle uutta normaalia, voi ainakin lohduttautua sillä, että yritti.

Anna-Tuulia Hautalan Esalainen Enää ei auta muuttaa maalle meteliä pakoon

Anna-Tuulia Hautalan Esalainen Liikenteessä kaikki ovat hulluja – varsinkin Lahdessa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu