Lukijalta: Toimivien opiskeluolosuhteiden lisäksi on huolehdittava ehkäisevästä hyvinvointityöstä

Piia Uotinen

Mitä yhteistä on käsitteillä yhteisöllisyyteen kasvaminen, lapsiperheiden tuki, syrjäytymisen ehkäisy ja ennalta ehkäisevä hyvinvointityö?

Viime keväänä saimme karulla tavalla huomata, että varhaiskasvatus ja perusopetus ovat yhteiskuntamme selkäranka. Muutaman kuukauden etäopetusjakso toi näkyväksi, että peruskoululla on opetus- ja kasvatustehtävän lisäksi merkittävä rooli lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta.

Vaikka taitavat opettajamme onnistuivat etäopetuksen järjestämisessä erinomaisesti, ei lähiopetuksessa tapahtuvaa kaikkien lasten ja nuorten kohtaamista ja kouluyhteisössä tapahtuvaa oppimista voi korvata ainakaan pidemmän päälle etänä toimien.

Kevään korona-arki ja eristys aiheuttivat lapsiperheissä stressiä ja pelkoja ja lomautukset ja kasvava työttömyys lisäsivät perheiden taloudellista ahdinkoa. Aikuisten etätyöskentelyn yhdistäminen lapsen hoitoon tai etäkouluun oli osalle perheistä hyvin haasteellista.

Myös harrastusten ja mielekkään tekemisen puute lisäsivät psyykkistä kuormaa. Erityisen vaikea tilanne on ollut niissä perheissä, joissa on useita eri-ikäisiä lapsia.

Rehtorit tulevat muistamaan viime kevään jatkuvasti muuttuvista tilanteista, joihin odotettiin toimintaohjeita vuoroin Opetushallitukselta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, aluehallintovirastoilta sekä oman kunnan toimialajohdolta.

Opettajat muistavat kevään yhden viikon aikana tapahtuneesta digiloikasta ja oppilaan päivittäisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen siirtymisestä Teams-alustoille. Oppilaat muistanevat, että kevät 2020 oli aluksi jännittävältä tuntuvalta seikkailu, joka kuitenkin monen kohdalla muuttui nopeasti kouluyhteisön, kavereiden ja aikuistenkin ikäväksi.

Opetuksen järjestäjillä on nyt käytössään jäsentyneempi ohjeistus ja kokemusta poikkeusolojen järjestämisestä.

Ettei syksyllä enää tarvitsisi säveltää ohjeita lennosta, eduskunta hyväksyi kesän aikana väliaikaiset muutokset perusopetuslakiin. Ne ovat voimassa elokuun alusta joulukuun loppuun.

Opetushallituksen ohjeessa poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä painotetaan, että opetus on lähtökohtaisesti lähiopetusta. Koko Suomea ei tarvitse sulkea, jos epidemia kiihtyy, vaan kunta voi päättää oppilaitostensa sulkemisesta tarpeen mukaan, kuukauden ajaksi kerrallaan.

Opetushallituksen vaatimuslista opetuksen järjestäjille epidemian toisen aallon varalle on pitkä. Työn alkaessa kouluissa on pitänyt varmistaa laitteiden, yhteyksien ja materiaalien saatavuus. Lämpimän kouluaterian järjestäminen eri tilanteissa on pitänyt suunnitella ja oppilashuollon toimintatavat linjata. Myös oppimisen tuen järjestäminen on pitänyt suunnitella etäolosuhteissa.

Psyykkiset kuormitustekijät olivat keväällä isoja lapsiperheissä. Koulutyön alkaessa tulee varmistaa, että toimivien opiskeluolosuhteiden lisäksi mahdollisten poikkeusjaksojen aikana huolehditaan kouluinstituution muista tärkeistä tehtävistä; ennalta ehkäisevästä hyvinvointityöstä ja syrjäytymisen ehkäisystä.

Oppilashuoltopalveluiden, myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon saatavuus on turvattava ja niiden resursseja lisättävä, jotta mahdollisimman matalalla kynnyksellä päästään käsittelemään syntyneitä ongelmia, ehkäistään niiden vaikeutuminen ja hoitamattomista ongelmista seuraava inhimillisten kärsimysten ja kustannusten kasvu.

Kevään järjestelyistä opittiin paljon. Koulutyön käynnistyessä opetuksen järjestäjillä on nyt käytössään jäsentyneempi ohjeistus ja kokemusta poikkeusolojen järjestämisestä.

Voimia alkavaan kouluvuoteen oppilaille ja opiskelijoille, koulujen henkilöstöille ja koteihin. Hyvällä yhteistyöllä ja ohjeistuksella sekä joustavalla asenteella tästä syksystä varmasti selvitään.

Kirjoittaja on KM, virka-apulaisrehtori ja Lahden sivistyslautakunnan varajäsen (kesk.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu