Markus Pirttijoen Esalainen: Parempi kokeilla uutta kuin olla paikallaan

Markus Pirttijoki

Markus Pirttijoki

Hammassärky iski keskellä yötä. Lauantain puolella oltiin. Maanantaina oli tarkoitus lähteä työmatkalle ulkomaille.

Ei muuta kuin soitto päivystävälle hammashoitajalle. Pääsin vastaanotolle ja operoitavaksi samana päivänä. Akuutti vaiva hoidetaan akuutisti julkisellakin puolella. Pisteet siitä! Varsinainen tuuri kävi kuitenkin siinä, että sain hoidon muutaman kilometrin päässä kotoa.

Jos särky olisi tullut viikkoa aiemmin, olisin päätynyt 40 kilometrin päähän Sotkamoon. Viikkoa myöhemmin olisi pitänyt matkata 100 kilometrin päähän Suomussalmelle. Nyt pääsin Kajaaniin. Näin muutama vuosi sitten edellisellä kotiseudullani.

Kainuussa on maakunnallisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamisesta paljon pidemmät kokemukset kuin Päijät-Hämeessä, ja siellä toiminta on myös viety aidosti maakunnalliseksi. Tästä syystä hammaslääkäriinkin pääsee vain tietyssä maakunnan kolkassa viikonloppuisin.

Vaikka Kainuu on väkimäärältään pienempi ja etäisyyksiltään laveampi kuin Päijät-Häme, eittämättä täälläkin olisi ennen pitkää sama tilanne edessä. Syy on yksinkertaisesti yhteiskuntaamme ravistelevassa yhtälössä: hoidettavia on entistä enemmän ja hoidon maksajia entistä vähemmän.

Tämä lähtötilanne ja vääjäämätön tulevaisuus on ollut aika pienessä roolissa, kun on keskusteltu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen yhteisen yrityksen perustamisesta. On pohdittu sitä, mitä yksityinen haluaa terveydenhuollolta, jaetaanko tuotot osinkoina ulkomaille ja välittääkö mahdollisesti monikansallisen sijoituskonsernin siipien alle liihottava Mehiläinen pätkääkään siitä, miten suomalaisen yhteiskunnan kansalaisia kohdellaan?

Tärkeitä kysymyksiä, joihin ei ole täydellisiä vastauksia. Ne saadaan aikanaan. Toki yksityisessä bisneksessä ajattelu lähtee tehokkuudesta, mikä voi myös parantaa laatua.

Vähemmän on pohdittu sitä, mihin meillä on varaa nyt ja mihin huomenna. Ikävä tulevaisuus, jonka tiedämme, on mukavampi lakaista maton alle ja keskittää energia siihen tulevaisuuteen, josta emme tiedä.

Aikoinaan vastustettiin postikonttorien lakkauttamista ja muuttamista asiamiesposteiksi. Ja kuinka sitten kävikään? Palvelupisteitä tuli lisää ja niiden aukiolot pitenivät roimasti.

Kohtalaisen vähän on tuotu konkretiaa myös siitä, miten palvelut olisi ollut tarkoitus hoitaa jatkossa, kun – kuten jo aiemmin totesin – hoidettavien määrä kasvaa ja maksajien vähenee.

Nyt sentään asioista päätettiin oman maakunnan alueella.

Uskon siihen, että digitaaliset palvelut sujuvoittavat toimintaa ja tuovat säästöä, kun joka ikistä vaivaa ei tarvitse lähteä varta vasten näyttämään lääkärille.

Yksityinen toimija voi olla ketterämpi tuottamaan palveluita laadukkaasti, kuten kävi postipalveluille.

Siitäkin olen varma, että jotain sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiselle on pakko tehdä. Tämä on nyt Päijät-Hämeen malli. Ajan päästä nähdään, onnistuiko.

Parempi sateessa on juosta ja etsiä suojaa kuin seistä paikallaan ja odottaa sateen loppumista. Tämä sade kun ei lopu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu